Siirry sisältöön
Myynti
Haaga-Helia verkkokauppojen kansainvälistymisen tukena

Kirjoittajat:

Julkaistu : 17.05.2018

Verkkokauppa kasvussa

Verkko-ostaminen kasvaa sekä Suomessa että maailmalla. Täällä kotimaassa viimeisen kymmenen vuoden aikana verkkokaupat ovat kasvattaneet myyntiään joka vuosi. Välillä kasvu on ollut hitaampaa ja välillä nopeampaa, mutta nyt näyttää siltä, että kasvu on taas kiihtymässä. Syitä kasvun voimistumiseen on useita: Eri asiakasryhmät ovat yhä tottuneempia ostamaan tuotteita verkkokaupoista. Toisaalta ostoprosessi on helpottunut. Kuluttaja voi ostaa tuotteen varsin vaivattomasti esimerkiksi mobiilisti. Lisäksi logistisiin ratkaisuihin on panostettu, ja tuotteet saapuvat asiakkaalle jopa päivässä.

Monissa maissa verkkokauppojen kokonaismyynnin kasvuluvut ovat selkeästi korkeampia kuin Suomessa. Näin ollen suomalaisten verkkokauppojen kasvupotentiaali tulee globaaleilta markkinoilta. Tuoreimpien tilastojen mukaan kuitenkin noin 80 % suomalaisista verkkokaupoista toimii vain Suomen markkinoilla, eikä niillä ole esimerkiksi kieliversioita sivustoistaan.

Haaste on sekä yrityskohtainen että kansantaloudellinen. Tällä hetkellä joissain tuoteryhmissä jopa yli 60 % suomalaisten ostoksista kohdistuu ulkomaisiin verkkokauppoihin. Kotimaisten kauppojen kilpailukykyä pitää vahvistaa kotimaassa mutta samanaikaisesti hakea aktiivisesti kasvua globaaleilta markkinoilta. Nämä tavoitteet tukevat toisiaan ja parantavat kokonaiskilpailukykyä.

Ammattikorkeakoulut kansainvälistämässä verkkokauppoja

Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä opetusta sekä verkkokauppaan linkittyviä projekteja, joista hyötyvät sekä opiskelijat että yritykset. Haaga-Heliassa on parasta aikaa meneillään EKR-rahoitteinen eComLab-hanke, jossa pieniä suomalaisia verkkokauppoja tuetaan niiden kansainvälistymispyrkimyksissä. Hanke auttaa niitä käytännönläheisesti kohdemarkkinoiden kysynnän selvittämisessä sekä markkinointitoimenpiteiden tekemisessä valituilla markkina-alueilla. Kohdemarkkinoina ovat EU-alueen lisäksi erityisesti Japani ja Venäjä.

Japanissa Suomen maakuva on erinomainen, ja suomalaisuus jo sinällään tuo kilpailuetua. Venäjän verkko-ostamisen kasvuluvut ovat huomattavasti Suomea suuremmat ja markkinoilta löytyy ostovoimaisia asiakaskohderyhmiä. Molempiin näihin maihin voidaan tehdä cross-boarder-kauppaa, jolloin tuote siis lähtee Suomesta suhteellisen pienellä lokalisaatiolla. Tuote voidaan esimerkiksi myydä suomalaisessa pakkauksessa, mikä alentaa kynnystä lähteä kansainvälisille markkinoille.

Olemme eComlab-hankkeessa hyödyntäneet yhteistyökumppaniemme valmiita markkinapaikkaratkaisuja kansainvälistymisessä. Hankkeen toteuttamisessa on ollut mukana myös japanilaisia opiskelijoita Haaga-Heliasta. Heidän ansiostaan hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat saaneet käytännön markkinatietämystä kohdealueelta Japanista, ja ne ovat voineet myös testata tuotteidensa asiakasarvioita sen markkinoilla.

Haaga-Helian laajan kansainvälisen korkeakouluverkoston ansioista myös mm. Venäjän Valtion yliopisto on osallistunut toimintaan aktiivisesti. Kevään aikana venäläis-suomalaiset opiskelijaryhmät ovat suunnitelleet osallistuvien yritysten verkkokauppaoperaatioita Venäjän markkinoilla. Japanin osalta markkina-analyyseihin tuovat vielä syvyyttä Tokion Toyon yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijat, jotka syventävät jo tehtyjä verkkokauppasuunnitelmia.

Suomalaisen verkkokaupan näkymät

Digitalisaation edetessä ostamisen murros ja uudet ostamisen tavat etenevät vauhdilla. Erityisesti maksamisen osalta voidaan odottaa nopeaa kehitystä aivan lähitulevaisuudessa. Globaalit markkinat tarjoavat houkuttelevia mahdollisuuksia suomalaisille verkkokaupoille, toki myös kilpailukenttä on haastava usealla toimialalla.

Haaga-Helian, samoin kuin muidenkin korkeakoulujen Suomessa, tulee olla aktiivisesti mukana tässä muutoksessa. Ammattikorkeakoulujen tehtävä on kouluttaa uusia osaajia, toimia aktiivisesti yrityskentän kanssa sekä luoda ja jakaa uutta tietoa. Tämä toiminta luo uutta osaamista kaikille osallistujille; yrityksille, opiskelijoille sekä korkeakouluille itselleen.

Kirjoittaja Marko Mäki on markkinoinnin ja palveluliiketoiminnan yliopettaja Haaga-Heliassa.