Kiertotalouden ratkaisuilla uusi liiketoimintapotentiaali esiin
Haaga-Helia Julkaisutoiminta 25.6.2018

Arviot kiertotalouteen siirtymisen taloudellisista vaikutuksista vaihtelevat, mutta joidenkin mukaan ne tarkoittavat noin biljoonan (eli miljoonan miljoonan) dollarin arvosta uutta liiketoimintaa globaalisti. Euroopassa kiertotalouden mukanaan tuomien ympäristöhyötyjen ja sosiaalisten hyötyjen on arvioitu lähentelevän 1,8 biljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Suomessa Sitra on tunnistanut, että resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle vuoteen 2030 mennessä 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin. Luvut ovat päätähuimaavia, eikä suurin osa meistä osaa edes kirjoittaa oikeaa nollamäärää niiden perään.

Kiertotalouden puolestapuhujien suusta kuulee usein, että kiertotalous on paras ja helpoin tapa tehostaa resurssien käyttöä sekä vähentää resurssiriippuvuutta ja jätteiden muodostumista. Samalla se luo väylän työllisyyden kohentumiselle ja terveelle talouskasvulle. Parhaassa tapauksessa sen mallit parantavat myös kilpailukykyä ja edistävät innovaatioiden syntyä. Kaikesta kiertotalouden tuomasta hyvästä huolimatta suurin osa yrityksistä ei vielä ole tarttunut sen mahdollisuuksiin. Tästä syystä kiertotalouden jopa laajat ja kannattavuuden näkökulmasta selkeät hyödyt jäävät vain akateemiseksi harjoitukseksi ja poliittiseksi retoriikaksi.

Miksi siirtyminen lineaarisista talousmalleista kiertotalouteen on sen selkeistä hyödyistä huolimatta usein niin tuskaisen hidasta? Miten siihen siirtymistä voitaisiin edistää?

Siirtyminen kiertotalouden liiketoimintamalliin vaatii tietoisuuden lisäämistä

Yksi syy kiertotalouden mallin vähäiseen hyödyntämiseen voi olla se, että perinteiset lineaariset liiketoimintamallit ovat usein yrityksille edelleen edullisempia. Tämä taas johtuu siitä, ettei resurssien käytön täyttä hintaa ole vielä sisällytetty loppukustannuksiin. Korkea kynnys siirtyä kiertotalouden liiketoimintamalliin voi johtua myös emotionaalisista syistä tai käytännön tekijöistä kuten osaamisen puutteesta tai investointiresursseista. Lisäksi vähäiset tiedot ja ennakkoluulot liittyen kierrätysmateriaalien laatuun tai kestävyyteen voivat nostaa kynnystä entisestään.

Vaikka edellä mainitut syyt voivat vähentää halua siirtyä kiertotalouden malliin, näyttäisi kuitenkin siltä, että suurin osa yrityksistä ei yksinkertaiseksi vain tiedä, miten se voidaan tuoda osaksi nykyisiä liiketoimintamalleja. Tämä saattaa johtua yksinkertaisesti siitä, että liiketoimintamallien innovoinnista ei ole vielä muodostunut osa niiden arkea. Lisäksi yritykset arastelevat asiakkaiden tai kuluttajien mahdollisia reaktioita, joita siirtyminen kohti resurssiviisaita kierotalouden malleja voi saada aikaan.

Käyttöönotto on usein luultua vaivattomampaa

Kiertotalouden integroiminen liiketoimintamalliin kuitenkin kannattaa. Tämän osoitti muun muassa asiakkaillamme toteuttamamme pieni kiertotalouteen liittyvä pilotointi. Sen tulosten mukaan heistä moni on valmis ottamaan käyttöön kiertotalouden toimintamallin. Asiakkaistamme myös monet edellyttävät yrityksiltä resurssiviisasta toimintaa ja ovat valmiita maksamaan tuotteesta korkeamman hinnan ja palkitsemaan yrityksiä kestävyyteen linkittyvistä pyrkimyksistä.

Toki joukkoon mahtuu myös niitä, jotka uskovat, ettei kiertotalous tuo heille mitään lisäarvoa. Nämä toimijat olivat kuitenkin jokaisessa tilanteessa vähemmistössä.

Pilotistamme selvisi myös, että kiertotalouden huomioiminen ja liiketoimintamallin muokkaaminen yrityksissä oli monille ennakoitua vaivattomampaa. Lisäksi parempi ymmärrys kiertotaloudesta antoi osallistujille liiketoimintaan ja sen kehittämiseen liittyviä uusia raikkaita näkökulmia, jotka olivat saattaneet jäädä heiltä aiemmin huomaamatta.

Teknologisista ratkaisuista palvelumuotoiluun

Yksi ratkaisu kiertotalouden liiketoimintamallin käyttöönoton helpottamiseksi olisi hyödyntää palvelu- tai liiketoimintamuotoilua. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan asiakaslähtöistä kehittämistä ja asiakkaan kanssa yhdessä testattavia ja kehitettäviä mahdollisuuksia. Liiketoimintamallimuotoilu taas viittaa yrityksen toimintalogiikan arviointiin ja kehittämiseen erilaisten vaihtoehtoisten liiketoimintamallien avulla. Yksinkertaisimmillaan liiketoimintamalli kuvaa sitä, miten yritys luo arvoa eli miten liiketoiminta on organisoitu. Muotoilun avulla yritykset voisivat kehittää tai luoda kokonaan uusia palvelukonsepteja, jotka perustuisivat vankalle asiakasymmärrykselle. Tällöin ne palvelisivat asiakkaan todellisia ja tunnistettuja tarpeita.

Kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämisessä onkin korkea aika siirtyä teknologisista ratkaisuista asiakkaat ja kuluttajat huomioivaan palveluiden muotoiluun ja rakentamiseen. Tai ottaa ne vähintään käyttöön teknologisten ratkaisujen rinnalle. Kiertotalous edellyttää monen toimijan yhteistyötä, ja yksipuolisella teknologisella tarkastelulla jää usein huomioimatta tärkeä, ellei tärkein, elementti eli kuluttaja. Uskonkin, että kiertotalouden liiketoimintapotentiaali saadaan parhaiten hyödynnettyä, kun kehittämisestä tehdään kokonaisvaltaisempaa ja osallistavampaa muun muassa palvelumuotoilun avulla.

 


Kirjoittaja on Haaga-Helian yliopettaja Minna-Maari Harmaala.

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Haaga-Helia Julkaisutoiminta

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *