Monilla meistä voi olla omakohtaisia kokemuksia siitä, miltä tuntuu, kun kuulee äänen joko luonnon helmassa tai kotona musiikkilähteestä. Tästä vaikuttuneena saatamme keskeyttää sen, mitä olemme tekemässä, sulkea silmämme ja poistaa mielestämme muut asiat. Se, mitä sisällämme tapahtuu musiikkia kuunnellessamme, vähentää tai poistaa ehkä joksikin aikaa arkista poljentaa, jolloin ajatuksille ja emootioille jää enemmän liikkumatilaa.

Eri tutkimuksen mukaan musiikki voi vaikuttaa melko voimakkaasti tunteisiin sekä mielialoihin, ja se voi myös luoda niitä. Musiikki voi olla hyvin toimiva keino myös silloin, kun tarkoituksena on käsitellä tunteita ja niihin liittyviä ongelmia terapeuttisesti. Monet pitävät musiikin kuuntelua yleisimpänä tapanaan purkaa arjen paineita tai kohentaa mielialojaan. Musiikki siis rentouttaa mutta lisäksi se on hyvä stressin hallinnan keino. Miksi näin on? Ehkäpä siksi, että se lisää tietoisuutta minuudestamme. Kun kokemukseen musiikin lisäksi liitetään kuva, voi assosiaatiovaikutus olla vielä voimakkaampi.

Musiikin ja kuvan rooli tunteiden säätelyssä

Toimintaa ja kohtaamisia -hankkeen tiimoilla minulla oli mahdollisuus pitää Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun kollegoilleni teemaan liittyvä pienimuotoinen assosiaatiotuokio. Tässä yhteistuokiossa kokeilimme musiikin ja kuvan yhdistelmävaikutusta ajatteluun, mielikuviin ja spontaaniin tulkintaan.

Valitsin yhteiseen tuokioomme metodin, jota olen käyttänyt kuntouttavissa ja terapeuttisissa ohjauksen lähestymistavoissa erityisopettajankoulutuksessa, erityistä tukea tarvitsevien ryhmien kanssa sekä musiikkiterapian opintojeni aikana.

Sovellettuun Guided Imagery and Music (GIM) -mielikuvamatkaan liittyvässä tehtävässä osallistujat kirjoittavat tai piirtävät musiikkia kuunnellessaan sen, mitä heille tulee spontaanisti mieleen kahdeksasta heille esitetystä kuvasta. Kuvat olin valinnut hankkeen sisällöllisiin teemoihin liittyen ja musiikkina toimi Brian Crainin yksinkertainen rentoutumismusiikki, A walk in the forest.

Assosiaatioharjoituksemme tarkoituksena oli musiikin ja kuvan yhteisvaikutuksen kautta päästä tunnetilaan, jossa osallistujilla oli mahdollisuus kohdata sisäinen mielikuvansa. Lopputuloksena saimme aikaan hienon assosiaatiokokoelman erilaisista mielikuvista ja ajatuksista.

Musiikin ja kuvan rooli tunteiden säätelyssä auttaa meitä ymmärtämään assosiaation merkitystä tunne-elämälle, hyvinvoinnille ja arjen toiminnalle. Musiikki- ja kuva-assosiaatioharjoituksia käytetään kehittämään ja vahvistamaan herkkyyttä ja tunnemuistia, jotka tuottavat sisäisiä mielikuvia. Opetus- ja ohjaustyön aidoissa kohtaamisissa pyrkimys olisikin päästä mahdollisimman hyvin kiinni todelliseen tunteeseen, jotta se heijastuu aidosti totena myös opiskelijoille.

Musiikki vuorovaikutuksen rikastuttajana

Musiikkia kuunnellessa voi syntyä moninaisia tunteisiin liittyviä ajatuksia. Musiikin sanotaan olevan tunteiden tulkki ja sen uskotaan puhuvan mielikuvituksen kieltä; musiikki siis koskettaa tunteitamme. Ihmiset käyttävätkin musiikkia hyvinkin arkisissa toiminnoissa ja oloissa mielialojensa ja tunteidensa säätelyyn. Musiikin avulla voi käsitellä itselle arkoja ja vaikeita asioita positiivisin tuloksin. Usein ihminen hyödyntääkin musiikkia käsitelläkseen erilaisia tunteita, joko työstämällä esimerkiksi surullisia tunteita surulliselta kuulostavan musiikin avulla tai hakemalla positiivisempia tunteita ”iloisemmasta” musiikista. Esimerkiksi työyhteisössä luovuus ja viihtyvyys mahdollistavat stressin tuntemusten purkamisen sekä parantavat vaikutusmahdollisuuksia ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

Musiikki ja kuva- assosiaatioharjoituksissa voimme muokata asennoitumistamme. Harjoituksiin osallistuminen saattaa herättää myös hieman epävarmuutta. Yhdessä tekemisen myötä epävarmuus vaihtuu yleensä luottamukseksi. Siihen perustuvassa yhteistoiminnassa osallistujat alkavat paremmin havainnoimaan omia asenteitaan. Assosiaatiotuokio antaa näin ollen hyvät lähtökohdat yhteisön kehittämiselle. Koska kuva ja musiikkiassosiaatiossa ollaan tekemisissä tilan kuvan ja musiikin kanssa, työskentely tapahtuu todellisten luovaan toimintaan liittyvien elementtien kanssa.

Assosiaatiotuokiomme toteutuksessa korostuivat erityisesti rauhallinen rento työskentely ja keskittyminen musiikin avulla. Rakentavassa ja myönteisessä ilmapiirissä toimiminen mahdollistivat kokemuksien ja onnistumisten jakamisen. Kun assosiaatiotuokiossamme luotuja kuvallisia tuotoksia tarkasteltiin, havaittiin, että ne olivat yllättävän yhtenäisiä. Sama teema tai mielikuva toistui eri henkilöiden tuotoksissa. Musiikin sosiaalinen puoli onkin tärkeä: se on osa työyhteisöä. Lisäksi musiikki antaa eväitä pohtia, kuka itse on.

Kannustan kokeilemaan assosiaatioharjoitusta opettajankoulutuksessa esimerkiksi hankkeemme erilaisia tunteita herättävissä Toimintaa ja kohtaamisia -teemoissa.

Monipuolinen vuorovaikutusta innostava toiminta ja yhdessä tekemisen ilo voimaannuttaa työyhteisöä.

Lähteet

Eerola, T. (2010). Musiikki mielialan säätelyssä. Haettu 5.3.2018 osoitteesta https://musiikkipsykologia.wordpress.com/2010/09/14/musiikki-mielialan-saatelyssa/

Erkkilä, J. (1995). Musiikkipohjaiset tunteet ja musiikkiterapia. Teoksessa J. Erkkilä & Y. Heinonen (toim.). Avaa mielesi musiikille! Kohti tutkimuspohjaista musiikkiterapia, ss. 75-136.

Saarikallio, S. (2010). Musiikin tunnemerkitykset arkielämässä. Teoksessa J. Louhivuori & S. Saarikallio (toim.) Musiikkipsykologia (s. 279-293). Jyväskylä: Bookwell Oy

Salimpoor, V., Benovoy, M., Larcher, K., Dagher, A., Zatorre, R. J. (2011). Anatomically distinct dopamine release during anticipation and experience of peak emotion to music. Nature Neuroscience Vol. 14, Iss. 2 (Feb 2011): 257-262. Haettu 3.3.2018 sivustolta, https://search-proquestcom.ezproxy.jyu.fi/docview/847453302/fulltextPDF/3D6C4884A6D84CBFPQ/1?accountid=11774

---

Kirjoittaja Leena Nuutila on Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori.