Työelämä kaipaa teknologian ja tunteiden taituria
Haaga-Helia Julkaisutoiminta 21.9.2018

”Näin on aina tehty, ja niin tehdään nytkin!” Lause saattaa naurattaa mutta on edelleen todellisuutta monella työpaikalla.

Uuden oppiminen, uudella tavalla asioiden tekeminen sekä yleisesti uusien asioiden haltuun ottaminen on työlästä, aikaa vievää ja kuluttavaa. Se on kuitenkin myös edellytys muutoksessa pärjäämiselle.

Koulutamme osaajia uudenlaiseen työelämään, jossa disruptiivisia – toimialoja mullistavia ja hajottavia murroksia – tapahtuu tihenevään tahtiin. Tällaisessa työelämässä pärjääminen ja edelleen menestyminen edellyttää aivan uudenlaisia valmiuksia.

Mitä tällaiset valmiudet sitten ovat?

Tutkimukset, selvitykset ja visiot tulevaisuuden työelämästä pyrkivät vastaamaan tähän kysymykseen. Itsensä johtaminen ja itsensä tunteminen korostuvat näissä selvityksissä.

Kompleksisuuden, kasvaneiden riippuvuussuhteiden sekä epävarmuuden korostuessa adaptiivisuus, eli kyky tulla toimeen ja toimia muutoksessa, sekä proaktiivisuus, eli kyky toimia itseohjautuvasti ja tulevaisuusorientoituneesti, nostavat merkitystään.

Maailman talousfoorumi (2017) listaa viiden tärkeimmän valmiuden joukkoon kyvyn ratkaista kompleksisia ongelmia, kriittisen ajattelun, luovuuden, ihmisten johtamisen ja yhteistyötaidot. Suomalaiset selvitykset ovat nostaneet esiin myös kyvyn oppia, mukautua ja tuntea empatiaa.

Silmiinpistävää tulevaisuuden osaamisen kuvauksissa on, että teknologisen kehityksen edetessä hurjaa vauhtia korostuvat entistä voimakkaammin ihmisiin liittyvät taidot. Vaikka puhe teknologiasta käy kuumana, on hyvä muistaa, että kilpailuetua luova osaaminen edellyttää inhimillistä osaamista. Yhdistelmä teknologista kyvykkyyttä ja inhimillistä ymmärrystä saattaakin olla yksi kriittisimmistä tekijöistä tulevaisuudessa.

Käytännön kautta uuden oivaltaminen ja tutkiva kehittäminen kehittävät tällaista osaamista.

Oman kivijalkaosaamisen tunnistaminen ja sen sanoittaminen nousevat tärkeiksi: verkostokumppaneille on pystyttävä kommunikoimaan se osaaminen, jota yhteisen ongelman ratkaisemiseen olisi valmis tuomaan.

Haastetta tuo osaamisen systeeminen luonne – parhaassa tapauksessa verkoston osaaminen on aina enemmän kuin osiensa summa.

Pitkälle pääsee omaan tekemiseen uskomalla. Mitä enemmän ympäristö ympärillä muuttuu, sitä tärkeämpää on luotto omaan osaamiseen. Ja mikä onkaan parempi hetki testata omaa osaamistaan käytännössä kuin opiskeluaika.

 


Kirjoittaja Timo-Pekka Uotila (KTT) toimii yhteyspäällikkönä Haaga-Helian StartUp Schoolissa. Hän on tutkinut pitkään yritysten menestymistä inhimillisen pääoman näkökulmasta. Hän yhdistää työssään tutkimuksellista näkemystä käytännön toimintaan.

www.startupschool.fi

 

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Haaga-Helia Julkaisutoiminta

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *