Korkeakoulusta tulisi saada tunnetaitoja, jotka kantavat työelämässä
Haaga-Helia Julkaisutoiminta 3.10.2018

”Sinä haiset”, tokaisi eräs korkeakouluopiskelija toverilleen. Hämmennyin ja seisoin hiljaa samassa hississä. En tiennyt, oliko kyse huumorista tai vain hyvin epäkunnioittavasta käyttäytymisestä. Häpesin opiskelijan puhetta ja säälin toveria, johon epäkunnioittava puhe kohdistui.

”Tunteet vaikuttavat toimintakykyymme koko ajan. Esimerkiksi ilahtumisen tunteet lisäävät itseluottamusta, luovuutta ja sosiaalisuutta. Häpeä taas lamaannuttaa ihmisen. Pelko energisoi mutta kaventaa samalla mieltä ja ajattelua”, psykologi Jarkko Rantanen kuvailee. Ei siis suinkaan ole merkityksetöntä, millaisia tunteita päivän aikana koemme ja kuinka niihin suhtaudumme.

 

Tunnetaitojen merkitys opiskelussa ja työelämässä

Tiedetään, että myös työelämä, johon nuoria koulutetaan, tarvitsee tunneälyä. Arto Järvelä (2016) on tutkinut laskentatoimen taitoja, joista tärkeimmiksi tunneälytaidoiksi nousivat palvelualttius, itsetuntemus ja itsekontrolli. Esimiehinä toimivat kokivat tunneälytaidot tärkeämmiksi kuin muissa rooleissa toimivat henkilöt kokivat (Järvelä 2016).

Ammattikorkeakoulun ohjauksen ammattilaiset pitävät tunnetaitojen merkitystä erittäin suurena sekä työelämässä, urakehityksessä että työllistymisessä. Lisäksi he korostavat, että tunteilla on iso merkitys korkeakouluopiskelijoiden oppimiselle ja että opintojen aikana on tärkeää tukea emotionaalisten kompetenssien kehittymistä.

Yksi ohjauksen ammattilainen ilmaisi, että kyseessä on erittäin tärkeä aihe ja että opiskelijoilla on kiinnostusta ihmisiin sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. Ryhmän keskinäisillä suhteilla on myös suuri merkitys opinnoissa, ja toisaalta digimaailma ei anna opiskelijoille samoja mahdollisuuksia tulkita ja osoittaa aitoja tunteita. Tämä on huoli ja iso kysymys. Myös ohjaajilla ja lehtoreilla tulisi olla tunteisiin liittyvää koulutusta.

Työn luonteen muuttumisen vuoksi entistä yksilöllistyvämmässä maailmassa ihminen asettaa alttiiksi moninaiset kykynsä ja taidot. Ne eivät rajoitu vain ammattitaitoon vaan liittyvät myös tunneosaamiseen.

 

Miten ja milloin näitä asioita voidaan edistää korkeakouluissa?

Opinto-ohjaajien mukaan kriittiset kohdat tunnetaitojen kannalta ovat opintojen alussa, projektitöiden tai itsenäisten opintojen äärellä, toisen vuoden alkaessa, työharjoitteluun mennessä sekä opinnäytetyön ja valmistumisen yhteydessä. Esimerkiksi työharjoittelu voi olla opiskelijalle hyvinkin vaikea yksin hallitavaksi:

”Halusin pois sieltä ja olla menemättä kouluun, näkemättä sen open ja ohjaajien naamaa ikuisesti! Sydämeni särkyi ja tunsin noloa ja pettymystä…”

Tunnetaitoja olisi hyvä käsitellä eri vaiheissa opintoja, myös työharjoittelun aikana ja yhteydessä.

Jos opiskelijat oppisivat tulemaan toimeen epävarmuuden ja epäonnistumisten kanssa ja toimimaan varmemmin myös haastavissa tilanteissa, opinnot sujuisivat paremmin ja työelämätaidot kohentuisivat.

Kaikilla opettajilla ja opiskelijoilla tulisi olla itsetuntemuksen ja yhteistyön työkalut hallussa. Sitä voitaisiin edistää korkeakouluissa esimerkiksi pajoissa, joissa opiskelijat voisivat harjoitella ratkaisukeskeisiä menetelmiä ja positiivisen palautteen antoa.

 


Kirjoittaja Annica Isacsson toimii tutkimuspäällikkönä Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

 

Teksti perustuu Wihurin rahaston Tunnetutkimukseen (2018), joka keskittyy merkityksellisten tunnekokemuksien tutkimiseen ja tunnetaitojen kehittämisen korkeakoulukontekstissa.

 

Lähteet 

Järvelä, A. 2016. Yleisten taitojen ja tunneälytaitojen tärkeys laskentatoimen työntekijöille. Pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto.

Rantanen, J. 2018. Tulevaisuudessa menestyy se, jolla on hyvät tunnetaidot. Helsingin Sanomat 10.9.2018.

 

Muut blogit ja artikkelit: 

Isacsson, A. 2017. Avaintaidoista transversaaleihin taitoihin -mistä on kyse? https://esignals.haaga-helia.fi/2017/03/16/avaintaidoista-transversaaleihin-taitoihin-mista-on-kyse/ 16.3.2017.
Isacsson, A. 2017. Korkeakoulusta taidot ja hyveet tulevaisuudessa menestymiseen.  https://esignals.haaga-helia.fi/2017/03/30/korkeakoulusta-taidot-ja-hyveet-tulevaisuudessa-menestymiseen/ 30.3.2017
Isacsson, A. 2017. In the future IQ is simply https://esignals.haaga-helia.fi/2017/12/01/in-the-future-iq-is-simply-not-enough/1.2.2018
Raatikainen, E.2017. Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta? https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2017/05/30/tyoelama-muuttuu-sote-uudistus-etenee-mita-se-vaatii-sosiaali-ja-terveysalan-tulevaisuuden-osaajalta/
Raatikainen, E. 2017. Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija on transversaalisten taitojensa vastuullinen kehittäjä. https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2017/11/01/sosiaalialan-ylempi-amk-opiskelija-transversaalisten-taitojensa-vastuullinen-kehittaja/
Raatikainen, E. 2018 Tunnetaidot kuuluvat asiantuntijuuteen. https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2018/03/13/tunteet-opetuksen-ja-ohjauksen-kontekstissa-korkeakoulussa/
Raatikainen, E. 2018. Tunteet opetuksen ja ohjauksen kontekstissa korkeakoulussa. https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2018/03/13/tunteet-opetuksen-ja-ohjauksen-kontekstissa-korkeakoulussa/

Haaga-Helia Julkaisutoiminta

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *