Ohjausvuorovaikutuksen mikrotason tutkiminen
Haaga-Helia Julkaisutoiminta 10.10.2018

Keskusteluanalyysissa tutkimme, miten vuorovaikutustilanteessa asioita muotoillaan, puolin ja toisin. Tutkimme, miten toisen sanoihin vastataan ja mitä tämä vastaaminen tekee. Keskusteluanalyysille on nyt loistava mahdollisuus Haaga-Heliassa.

Pasilan SalesLab mahdollistaa kaikenlaisen vuorovaikutuksen tutkimisen, ei vain myynnin. Seuraavassa nostan esiin muutamia mahdollisia näkökulmia, joista ohjauspuhetta voisi tutkia. Näkökulmat tulevat psykoterapiatutkimuksen alueelta (ks. lähde). Tätä ei pidä säikähtää, koska eihän terapiakaan mitään muuta ole kuin muutoksen ja siten myös oppimisen tukemista ihmisessä.

 

”Puhunnan muotoilut” ohjaustilanteissa

Ohjaustilanteessa pyrimme rakentamaan yhteistä ymmärrystä. Ohjaajalla on tässä muutamia mahdollisuuksia. Ohjaajan mahdollisuudet liittyvät siihen, miten hän kiinnittyy ohjattavan puheeseen.

Ensinnäkin ohjaaja voi nostaa esiin ohjattavan kerronnan kohokohtia. Ohjaaja siis tarjoaa ohjattavalle version, joka pysyttelee lähellä asiakkaan omaa kuvausta. Toimintatapana asiakkaan sanojen ja ilmauksien toistaminen. Ohjaaja osoittaa asiakkaan tarinan ymmärtämistä, kuuntelee aktiivisesti ja ottaa vastaan asiakkaan sanoman.

Toisaalta ohjaaja voi myös nimetä asiakkaan kertomia asioita uudelleen yleisemmällä ja abstraktimmalla tasolla. Toimintatapana uusien, yleisemmälle tasolle vievien käsitteiden käyttäminen. Näin ohjaaja kutsuu asiakasta reflektoimaan kokemuksiaan, ajattelemaan ääneen omia kokemuksiaan. Tätä voisimme kutsua jopa hieman opettavaksi puhunnaksi.

Kolmas näkökulma on asiakkaan kerronnan radikaalimpi muuntelu. Asiakkaan kuvaaman kokemuksen voi esimerkiksi sijoittaa toiseen aikaan tai paikkaan. Esimerkkinä voisi olla ”tulevaisuuden muistelu” tai jokin ratkaisukeskeinen uudelleen määrittely. Ohjaaja hakee muotoilullaan kokemusta pohdiskelevaa vastausta.

Kolmannen näkökulman voi myös radikalisoida. Ohjaaja voi liioitella asiakkaan kertomaa, viedä sen jopa absurdin puolelle. Näin ohjaaja hakee erimielisyyttä ja siten samalla yllyttää asiakasta huomaamaan oman kuvauksensa ja ehkä myös ajattelutapansa ongelmallisuuden. Nämä kaksi viimeistä näkökulmaa – erityisesti viimeinen – ovat toki hyvin harkiten käytettäviä. Viimeisessä on aina moralisoinninkin vaara. Ehkä tyypillisessä ohjauskeskustelussa pyrimme käyttämään kahta ensimmäistä.

 

Puhunnan prosodia

Prosodia tarkoittaa puheen sävelkorkeuden, äänen voimakkuuden, puheen nopeuden, artikulaation selkeyden ja äänenlaadun ilmiöitä puhunnassa. Yleisiä näkökulmia ovat puheen intonaatio, painotus ja rytmi.

On mahdollista väittää, että puhunnan muotoilu itsessään ei vielä ole empaattinen, tulkitseva tai haastava. Olennaista on se, miten sanottu sanotaan. Weiste nostaa tekstissään esiin kaksi sanomisen strategiaa.

Ensimmäinen strategia on se, että ohjaaja pysyttelee asiakkaan tunnekokemuksessa. Tällöin ilmenee prosodinen jatkuvuus. Ohjaaja sovittaa oman puheensa asiakkaan äänen korkeuteen ja rytmiin. Näin ohjaaja ilmaisee empatiaa.

Toinen näkökulma prosodiaan on se, että ohjaaja arvioi, tulkitsee tai haastaa asiakaan tunnekokemusta. Tällöin ilmenee prosodinen erottautuminen. Ohjaajalla on asiakkaan ääntä korkeampi ja vaihtelevampi sävelkorkeus sekä suurempi äänen voimakkuus. Voi sanoa, että ohjaaja ilmaisee omaa toimijuuttaan.

Varmasti voi olla muitakin strategioita. Nämä ovat perusstrategiat. Kumpikin voi olla perusteltu valinta ohjaustilanteesta riippuen. Mitään ohjauspuheen prosodian vaikutuksellista a prioria ei tietenkään voida asettaa.

 

Puhunnan muotoilu ja tiedollinen suhde

Kolmannen näkökulman keskustelun mikroanalyysiin voisi avata kysymys siitä, kuka voi tietää, mitä ja miten. Mitä ohjaaja voi tietää asiakkaan kokemuksesta? Miten voi tietää ja miten voi ilmaista tietämistä?

Yksi näkökulma tiedon ilmenemiseen on kokemuksen yhteinen kuvaaminen tässä ja nyt. Tällöin syntyy ajatus ohjaajan pääsemisestä asiakkaan kokemukseen. Ohjaaja sitoo muotoilunsa asiakkaan aiempaan sanomiseen ja jatkaa ikään kuin siitä, mihin asiakas juuri jäi. Olennaista myös prosodinen jatkuvuus. Tässä korostuu asiakkaan toimijuuden korostaminen.

Toinen näkökulma voisi olla todistusaineiston rakentaminen asiakkaan sanomisista. Ohjaaja osoittaa yhteyksiä oman sanomisensa ja ohjattavan sanomisten välillä. Näin toisaalta tehdään tulkitsevaa työtä, mutta samalla osoitetaan kiinnittymistä asiakkaan sanomiseen. Näissä muotoiluissa ohjaaja voi myös asettaa omaa sanomistaan epävarmaksi, omasta näkökulmasta lähteväksi ja hypoteettiseksi. Tai ohjaaja voi jopa esittää väittämiä, jotka menevät asiakkaan kokemuskuvauksen ulkopuolelle. Tällöin tietenkin korostuu ohjaajan asiantuntijuus.

Tiedollisen suhteen keskeinen haaste on erimielisyyden syntyminen ja erimielisyyden käsitteleminen ohjauksessa. On huomattava, että ohjattava voi vetäytyä ja ärsyyntyä kummassakin edellä kuvatussa tiedollisessa suhteessa. Joskus ohjattava todellakin kaipaa ohjaajan kommentteja. Joskus hän toivoo vain, että hänen omaa ajatteluaan autettaisiin. Ohjaajan pitäisi tunnistaa tilanteessa, kumpi tie on oikea. Ja sitä ei tietenkään voi tunnistaa, paitsi ohjattavalta kysymällä. Aina tosin ohjattavakaan ei tiedä, ja tätäkin tietoa pitää yhdessä rakennella.

 

Ohjaussuhteen pohtimisen ilo ja pakko

Kokemuksesta tiedän, että aivan sama ohjattavan vetäytymisen ja ärsyyntymisen mahdollisuus on kaikissa ohjaajan puhunnan muotoilujen näkökulmissa. Ohjaajan prosodia voi olla ärsyttävä, muotoilun tapa – myötäileminen tai haastaminen – voi olla ärsyttävää, yhtä lailla kuin ohjaajan tiedollinen asemoituminen (ei-tietävä / asiantuntija).

Se, mihin tekstilläni haluan opettajia ja ohjaajia yllyttää, on ohjauksessa käytetyn puheen pohdinta. Se ei ole aivan yksinkertaista. Mutta sitä helpottaa, jos tallentaa videolla. Tähän meillä Haaga-Heliassa on nyt hyvät mahdollisuudet. Omia puhumisen tapoja on joskus hyvä tutkia.

 


Kirjoittaja Mika Saranpää toimii koulutuspäällikkönä Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

 

Lähteet

Weiste, E. 2016. Psykoterapiasuuntausten vertaileminen – keskusteluanalyyttinen näkökulma vuorovaikutuksellisten yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien tutkimiseen, Psykoterapia 2/2016, s. 83-91.

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Haaga-Helia Julkaisutoiminta

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *