Mitä tavoittelemme pyrkiessämme kohti hyvää elämää ja kestävää hyvinvointia?
Haaga-Helia Julkaisutoiminta 22.11.2018

Länsimaissa yhteiskunnat ovat muodostuneet entistä vahvemmin perustalle, jossa ihminen on ottanut isännän otteen luonnosta. Talous jyrää arvohierarkiassa sosiaalisten ja ekologisten kysymysten edelle. Tämä on johtanut hyvinvointikäsityksemme vääristymään. Ajattelemme materialistisen vaurauden korreloivan hyvinvoinnin kanssa. Toisin sanoen, mitä enemmän rompetta kasaan ympärilleni, sitä onnellisempi olen. Ihmiskäsityksemme muuttuu ja alamme nähdä itsemme ainoastaan kuluttajina. Samalla meille uskotellaan, että saavutamme parhaan lopputuloksen kilpailemalla toinen toisemme uuvuksiin. (Laininen 2018; Salonen & Joutsenvirta 2018.)

Voiko länsimainen kulutusihanne enää tavoittaa ihmiskäsitystä, jossa tavoittelisimmekin enemmän niitä elämän merkitysnäköaloja, jotka luovat nykyhetkeen täyteyttä ja elämän kannattelevuutta (Salonen & Joutsenvirta 2018)?

Tarve yhteiskuntaa uudistavalle oppimiselle on olemassa, koska olemme ajautuneet törmäyskurssille. Nykyiset yhteiskunnalliset edistyspäämäärät ovat luonteeltaan vanhaa järjestelmää toisintavia, ja ne ylläpitävät haitallisia kehityskulkuja. Mielestäni ne eivät mahdollista ihmisen ja planeettamme kestävää tulevaisuuskuvaa.

Kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää kykyä tarkastella ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä yhdessä. Ekologinen kestävyys ilmenee luonnon monimuotoisuuden hupenemista ja ilmastonmuutosta torjuvana toimintana. Taloudellinen kestävyys ilmenee harkitsevana kuluttajuutena. Se haastaa pohtimaan esimerkiksi omistamisen merkitystä. Ihminen ei ole taloutta varten, vaan talous ihmistä varten. Sosiaalinen kestävyys pitää kiinni ihmisarvosta, mikä ilmenee sosiaalisena osallisuutena. Vaalitaan ihmisten välistä yhteyttä, kohtaamista ja yhteistoimintaan osallistumista

Vaikka toivottu tulevaisuuskuva siintää vielä kaukana horisontissa, on se samalla läsnä myös tässä ja nyt, kun sen rakentumista edistetään omalla toiminnalla.


 

Kirjoittaja Jani Siirilä toimii lehtorina Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

 

Lähteet:

Laininen, E. (2018). Transforming Our Worldview Towards a Sustainable Future. In Justin Cook (ed.) Sustainability, Human Well-Being and the Future of Education. Basingstoke: Palgrave Macmillan.

Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), 84-101.

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Haaga-Helia Julkaisutoiminta

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *