Esineiden internet parantaa asiakaskokemusta luontomatkailussa
Haaga-Helia Julkaisutoiminta 23.11.2018

Uimaveden lämpötila, laavun varausaste, lumen syvyys ja opastus ovat esimerkkejä esineiden internetin hyödyntämisestä luontomatkailussa. Internetiin kytkeytyneiden esineiden määrä kasvaa kovaa vauhtia usealla toimialalla. Olennaista kehityshankkeissa on kuitenkin löytää käyttötilanteita joissa teknologiset ratkaisut tuottavat arvoa sekä matkailijoille että yrityksille.

Internetiin kytkettyjä esineitä on jo miljardeja

 

Esineiden internetin (IoT = Internet of Things) uskotaan muuttavan merkittävästi ihmisten arkea ja toimintaa. Esineiden internet tarkoittaa lyhyesti sitä, että sensoreiden kautta dataa keräävät esineet ovat kytkeytyneet tai kytkettävissä internetiin. Tällä hetkellä kyseistä teknologiaa sovelletaan terveydenhuollossa, liikenteessä, logistiikassa, asiakaspalvelussa, rakennuksissa ja monella muulla alueella.

Statistan (2018) mukaan vuonna 2020 internetiin kytkeytyneiden esineiden määrä on maailmassa yli 30 miljardia, kun se tällä hetkellä on 23 miljardia. Jo vuosia sitten internetiin kytkeytyneiden esineiden (connected devices) lukumäärä ylitti ihmisten määrän. Esimerkiksi GrowthEnabler (2017) ennustaa optimistisesti, että 90 % uusista autoista on kytkeytynyt internetiin vuonna 2020. Ehkä näin monessa autossa on silloin tekninen mahdollisuus liittää ajoneuvon dataliikenne osaksi datakeskuksia. Asia ei ole kuitenkaan aivan uusi, koska tällaista teknologiaa kehitettiin jo lähes 20 vuotta sitten Wirelesscar-nimisessä yrityksessä Ruotsissa. Esimerkiksi Volvon kuorma-autoissa oli jo silloin lisävarusteena laitteisto, joka yhdisti ajoneuvon teknisen datan mobiiliverkon kautta huoltokeskukseen.

Esineiden internet Virtuaaliluonto-hankkeessa

 

Virtuaaliluonto-hankkeessa olemme kokeilleet ja tutkineet esineiden internetin mahdollisuuksia luontomatkailun näkökulmasta. Hankkeen alkuvaiheessa tuotimme opiskelijoidemme kanssa sensoriteknologiaa hyödyntäviä innovaatioita ja digitaalisia ratkaisukonsepteja, joiden lähtökohtana oli hyödyntää suomalaista Thingsee-merkkistä esineiden internet -laitetta. Hankkeen aikana toteutettiin järjestelmäasiantuntija-opiskelijaryhmän ja lehtori Harto Holmströmin kanssa Nuuksiossa kokeilu, jossa yhteen laavuun rakennettiin ja kiinnitettiin Rasberry PI-minitietokonepohjainen sensorilaitteisto, joka lähetti tietoa internetin yli verkkopalvelimelle. Saimme Metsähallitukselta luvan kiinnittää laitteisto yhteen laavuun kokeilun ajaksi. Palvelimen kautta laavun ja sen nuotiopaikan käyttöön liittyvää liike- ja liekkitietoa siirrettiin reaaliaikaisesti palvelimelle, josta sitä voitiin seurata kännykän selaimen kautta.

Keskeisinä oppeina olivat akunkestoon liittyvät haasteet: laitteiden, tietoliikenteen sekä ohjelmiston toiminnan varmistamiseksi virrankulutus on suunniteltava huolellisesti. Lisäksi herkkä elektroninen laitteisto joutuu luonnossa kovalle säärasitukselle, mikä edellyttää huolellista suojausta ja kotelointia sekä vesitiiviyttä. Kokeilun toteutuksesta voi lukea opiskelijaryhmän ylläpitämästä blogista (https://raspluonto.wordpress.com/), jossa on kuvattu kokeilun toteuttamisen eri vaiheet. Lisäksi hankkeessa rakennettiin lumimittaria, jossa yhdeksi keskeiseksi haasteeksi nousi tietoliikenneyhteyden rakentaminen. Lumen mittaamisessa on myös teknisiä haasteita, koska erityyppinen lumi peilaa eri tavalla mittaustietoa takaisin sensorille. Pakkasen aikana satanut kevyt puuterilumi on erilaista kuin suojakelin nuoskalumi, joka on tiivistä.

Asiakaskokemuksen rikastuttaminen teknologian avulla

 

Esineiden internetin tuominen osaksi luontomatkailua on investointi, jonka tulee tuottaa arvoa asiakkaille ja matkailuyrittäjille. Lisäarvon tunnistaminen eri sidosryhmien kannalta on esineiden internet -hankkeissa ensimmäisiä tehtäviä. Luontomatkailuyrityksen asiakkaat odottavat elämyksiä ja turvallisuuden tunnetta, joka heijastuu yrittäjän näkökulmasta asiakastyytyväisyytenä. Sensoridata voi myös auttaa parantamaan ennustettavuutta, joka edistää tuottavuutta. Kohteiden kannalta käyttäjätilastot yhdistettynä esimerkiksi massojen hallintaan parantavat suunnittelua ja sesonkeihin varautumista. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on listattuna keskeisimpiä arvolupauksia, joita esineiden internetillä voitaisiin tuottaa eri sidosryhmille. Osa käyttötilanteista on Virtuaaliluonto-hankkeessa pilotoituja, osa on käytössä jo matkailukohteissa ja osa on konsepteja, joilla voisi olla hyödyntämismahdollisuuksia lähitulevaisuudessa.

Taulukko 1. Esineiden internet -ratkaisujen tuottama arvo eri käyttötilanteissa

 

Arvo Esimerkki-aktiviteetin kuvaus Teknologinen ratkaisu
Elämyksen rikastuttaminen Avantouintia varten matkailijalla on hänen kehonsa reaktioita mittaava ranneke joka lähettää dataa omalle sivustolle. Biometriikkaa mittaava ranneke joka annetaan asiakkaalle ennen avantouintia.
Tarkempi ennakoitavuus Retkeilykohteiden, luonnonpuistojen tai hiihtokeskusten kävijämäärän laskeminen. Liikesensori joka lähettää tietoa palvelimelle. Tieto liitetään kalenteritietoon jolloin saadaan tilastoja kävijähuipuista.
Oikea-aikainen markkinointi Matkailija saapuu kohteeseen, jossa hän saa puhelimeensa push-viestinä ehdotuksen ilmoituksesta, jonka hän voi halutessaan lukea. Bluetooth Beacon lähettää lähellä olevaan puhelimeen markkinointiviestin.
Mukavuus  (epämiellyttävien yllätysten minimointi) Matkailija voi katsoa verkkopalvelusta mikä on reitin laavujen varausaste ja onko laavussa nuotio sillä hetkellä päällä. Liike- ja liekkisensorin tieto lähetetään verkkopalveluun jossa se yhdistyy karttaan, jossa näytetään kyseisen laavun käyttötilanne.
Proaktiivinen opastus Retkeilykohteessa on kameroita ja sensoreita jotka kertovat marja- ja sienitilanteesta tai näyttävät live-kuvaa eläimistä. Liike- ja äänisensoreilla varustettuja web-kameroita kuvaamassa reitin maastoa ja ilmoittamassa halutuista asioista.
Reittivalinnan optimointi Verkkopalvelun kartasta näkee tietoa reitin vedenkorkeuksista tai lumensyvyydestä, joka voi vaihdella paikallisesti paljonkin. Sensorit mittaavat korkeustietoa ja lähettävät sen karttapalveluun josta näkee veden tai lumen syvyyden.
Sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen Uimaveden tai saunan lämpötila, jonka voi jakaa sosiaalisen median postauksen yhteydessä. Lämpötila-sensorin tieto yhdistetään järven tai saunan kuvaan, josta sen voi jakaa omaan Facebook-profiiliin.
Terveyden ylläpito ja kehittäminen Ranneke mittaa kalorinkulutusta ja sykettä ja antaa liikunta- ja ravintosuosituksia. Biometriikkaa mittaava ranneke, jonka tieto on yhdistettävissä reitin tai kohteen muihin palveluihin tai reitin luokitukseen.
Turvallisuuden parantaminen Reppuun kiinnitetyt sensorit lähettävät sijaintitietoa ja opastavat takaisin hotellille erikseen niin pyydettäessä. Matkailijoille lainattava esineiden internet-laite jossa on valmiiksi internet-yhteys ja sensorit joka hälyttävät jos laite poikkeaa reitiltä, liikkuu epäilyttävän lujaa tai pysähtyy pitkäksi aikaa.
Viestinnän tehostaminen Matkailija saapuu reitillä tiettyyn paikkaan jossa lähetetään kiinnostavaa lisätietoa hänen matkapuhelimeensa. Bluetooth beacon joka lähettää tietoa asioista jotka ovat potentiaalisesti kiinnostavia tai hyödyllisiä kohteeseen saapuville.

 

Asiakaskokemuksen ja turvallisuuden kehittäminen keskeisimpiä tavoitteita

 

Esineiden internet -ratkaisujen tuottamaa dataa hyödynnetään eniten asiakaskokemuksen parantamiseen, joka jälkeen tulevat liikevaihdon kasvuun ja turvallisuuteen liittyvät asiat (Columbus, 2017; Zebra, 2017). Matkailun näkökulmasta nämä luvut ovat erittäin mielenkiintoisia, koska matkailun perimmäinen lisäarvo liittyy asiakaskokemukseen niin, että turvallisuuden tunne on jatkuvasti mukana. Matkailuyrittäjien kokemusten mukaan esimerkiksi meille suomalaisille on luontaista lähteä kävelemään tunturihotellin vierestä kulkevaa polkua kohti metsää toisin kuin esimerkiksi japanilaisille. Suomalaiset kokevat metsän myös rauhoittavana ja rentouttavana paikkana. Metsää jopa mainostetaan rentoutumisen paikkana, jossa suomalaisen sielu lepää. Päinvastaisia kokemuksia on matkailuyrittäjillä, koska suuresta kaupungista tuleva voi nähdä metsän pelottavana asiana, aivan kuten pohjoismaalaiset saattavat pitää villiä viidakkoa vaarallisena. Turvallisuuden tunteen lisääminen osana matkailijan asiakaskokemusta on hyvin potentiaalinen sensoriteknologian sovellusalue. Samalla asiakaskokemus paranee, mikä vaikuttaa lopulta yrityksen liikevaihtoon.

Suomalaisen luontomatkailun keskeiset arvolupaukset ovat hiljaisuus, rauha ja puhtaus. Sensoriteknologian avulla voimme rikastuttaa kansainvälisen matkailijan aistikokemuksia tuottamalla informaatiota sääolosuhteista, reittien yksityiskohdista, laavujen ja nuotiopaikkojen varausasteesta, polttopuista, Saimaan norpista ja turvallisuuteen tunteeseen vaikuttavista asioista (ks. esim. Kajala et al 2009; Konu et al 2017; Pyhäranta, Selvinen, Siren & Valli 2017). Matkapuhelimet toimivat matkailijoille kätevinä päätelaitteina, joihin voidaan tuottaa hyödyllistä tietoa eri teknologioiden avulla (ks. esim. Pesonen & Horster 2012; Alamäki et al 2016; Dirin, Laine & Alamäki, 2018). Samanaikaisesti voimme parantaa turvallisuuden tunnetta ja nostaa koettua mukavuusastetta. Nämä eivät ole ristiriidassa luontoon liittyvien arvolupausten kanssa. Tästä huolimatta, teknologian käytössä tulee olla aina kriittinen, jotta hiljaisuuden ja rauhan kokeminen ei häiriinny kännykän käytön takia, vaikka siihen tulisikin hyödyllistä tietoa. Matkan pituudella on varmasti merkitystä, samoin sillä ollaanko laskemassa kuohuvaa koskea vai nauttimassa kesäillasta kuikan huudon säestämänä tyynen järven rannalla.

Miten liikkeelle omissa esineiden internet -projekteissa?

 

Mielenkiintoisen ja havainnollistavan esimerkin esineiden internetistä tarjoaa Koneen hissien reaaliaikainen keskustelu, jota voit seurata vapaasti verkossa osoitteessa http://machineconversations.kone.com/. Hissejä ohjataan ohjelmistoilla, jotka ohjaavat niiden mekaanisia osia ja samalla kontrolloivat niiden toimintaa. Hissien käyttötieto välitetään internetverkkoon, josta voi seurata niiden yksinkertaistettua toimintaa. Koneen yleisölle rakentama esimerkkisivusto havainnollistaa erinomaisesti, miten esineet ovat yhteydessä datakeskuksiin, josta niiden toimintaa voidaan etänä monitoroida.

Esineiden internetin kautta matkailuorganisaatiot tavoittelevat erityyppisiä säästöjä massojen ohjaamisen kautta, hakevat lisää tuottavuutta ennakointia parantamalla, luovat parempia asiakaskokemuksia tai uusia tapoja toteuttaa asioita. Laitteiden kautta kertyvää dataa voidaan myös kaupallistaa (Alamäki et al 2018). Luontomatkailu tarjoaa varsin monipuolisia mahdollisuuksia soveltaa esineiden internetiä, koska ihmiset ovat usein kaukana kotoa, luonnon armoilla, he käyttävät erilaisia välineitä ja ovat hakemassa elämyksiä tai panostavat terveyteen ja hyvinvointiin. Luontomatkailijan vaatteet, älysormus tai ranneke voivat olla myös osa esineiden internetiä. GrowthEnabler (2017) ennustaa, että muutaman vuoden päästä puettavia älyvaatteita käyttäisi noin 140 miljoonaa ihmistä. Lukumäärä on merkittävä, kun vertailukohtana pidetään niiden harvinaisuutta tällä hetkellä. Luontomatkailun kannalta älykkäät puettavat vaatteet ja terveystietoa mittaavat rannekkeet tuovat paljon uusia mahdollisuuksia parantaa asiakaskokemusta sekä rakentaa uusia lisäarvopalveluita. Lisäarvopalvelut ovat hyvä erottautumistekijä kilpailluilla markkinoilla, varsinkin jos kohderyhmänä ovat jo nyt teknologiaa terveysliikunnassa hyödyntävät kansainväliset asiakkaat.

Esineiden internet-projekteja kannattaa alkaa kokeilla pienimuotoisesti, koska omaan liiketoimintaan parhaiten soveltuvien ratkaisujen löytäminen ja niistä oppiminen vie aikaa. Zebran arvioiden mukaan keskimäärin kaikkien esineiden internet -projektien läpimenoaika on alle 12 kuukautta joka neljännessä projektissa, reilu puolet projekteista kestää 12–24 kuukautta ja loput ovat yli vuoden projekteja (Columbus, 2017). Pienempiä projekteja voi toteuttaa pienilläkin kustannuksilla ja jopa muutamassa päivässä. Yksi helppo keino on kokeilla lähettäviä riistakameroita. Niiden avulla käyttäjä oppii perusasiat esineiden internetistä, kuten laitteen herkkyyksien, kuvaustiheyden ja muiden parametrien konfiguroinnin, data-yhteyden ja vastaanottavan sähköpostin asettamisen. Kameraa voi ohjata etänä tekstiviestillä tai mobiili-appsilla. Jos kokeilunhalua riittää pienimuotoiseen rakenteluun ja ohjelmointiin, voi hankkia Rasberry Pi tai Arduino-pohjaisen muutaman kympin maksavan minitietokoneen, yhdistää siihen erilaisia halpoja sensoreita sekä käyttää tietoliikenteeseen perinteistä liikkuvaa laajakaista-mokkulaa. Suomalainen Thingsee.com toimittaa valmissensoreita, gateway-laitteen ja pilvipalvelun, jossa voi luoda omia esineiden internet-ratkaisuja ilman ohjelmointitarvetta. Thingseen ideana on tuottaa valmiita ratkaisuja, joissa sensorien tieto lähetetään gateway-laitteeseen. Laite kommunikoi valmiin pilvipalvelun kanssa, jonne data kerääntyy ja josta käsin laitteita voi myös hallinnoida. Näitä olemme kokeilleet Haaga-Heliassa, edellä mainittua riistakameraa lukuun ottamatta.

Virtuaaliluonto-hanke

 

Valtakunnallisessa Virtuaaliluonto-hankkeessa (2016-2019) olemme toteuttaneet erilaisia videosisältöjä mm. 360-videoina sekä kokeilleet lisätyn todellisuuden (AR) ja sensoriteknologian (IoT) soveltamista matkailuun. Hanke on rahoitettu EU maaseuturahastosta. Virtuaaliluonto-hankkeen verkkosivut, artikkelit, tietopaketit ja audiovisuaaliset tuotokset löytyvät osoitteesta: http://virtual.outdoorsfinland.com/


 

Kirjoittaja Ari Alamäki toimii yliopettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

 

Lähteet

Alamäki, A., Dirin, A., Huotari, J. & Korhonen, N. (2016). Rapid prototyping of a mobile SaaS application. Journal of Mobile Multimedia, 12 (1&2), 138-158.

Alamäki, A, Rantala, T., Valkokari, K. and Palomäki, K. (2018). Business Roles in Creating Value from Data in Collaborative Networks. In Camarinha-Matos, L.M, Afsarmanesh, H. & Rezgui, Y. (Eds.) Collaborative networks of cognitive systems. The proceedings of the 19th IFIP/SOCOLNET Working Conference on Virtual Enterprises, Pro-Ve 2018, Cardiff, UK, September 17-19, 595-606.

Columbus, L. (2017) 70% Of Enterprises Invest In IoT To Improve Customer Experiences. Forbes e-magazine Nov 4, 2017 https://www.forbes.com/sites/louiscolumbus/2017/11/04/70-of-enterprises-invest-in-iot-to-improve-customer-experiences/#20f9f255622b

Dirin, A., Laine, T. H., & Alamäki, A. (2018). Managing Emotional Requirements in a Context-Aware Mobile Application for Tourists. International Journal of Interactive Mobile Technologies (iJIM), 12(2), 177-196.

GrowthEnabler (2017) Market Pulse Report, Internet of Things (IoT), Discover Key Trends & Insights on Disruptive Technologies & IoT innovations. April 2017. https://growthenabler.com/flipbook/pdf/IOT%20Report.pdf

Kajala, L., Almik, A., Erkkonen, J., Fredman, P., Jensen, F., K Søndergaard, K., … & Wallsten, P. (2009) Kävijäseuranta luontoalueilla: Pohjoismaiden ja Baltian maiden kokemuksiin perustuva opas. Metsähallituksen luonnonsuojeluopas. Sarja B116.

Konu, H., Tyrväinen, L., Pesonen, J., Tuulentie, S., Pasanen, K., & Tuohino, A. (2017) Uutta liiketoimintaa kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön ympärille – Kirjallisuuskatsaus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2017.

Pesonen, J., & Horster, E. (2012). Near field communication technology in tourism. Tourism Management Perspectives, 4, 11-18.

Pyhäranta, M., Selvinen, M., Siren, O. & Valli, V. (2017). Virtuaaliluonto – Nuotiovahti -blogi. https://raspluonto.wordpress.com/

Statista (2018) Internet of Things (IoT) connected devices installed base worldwide from 2015 to 2025 (in billions). The Statistics Portal. https://www.statista.com/statistics/471264/iot-number-of-connected-devices-worldwide/

Zebra (2017) Nearly 50 percent of enterprises have only achieved half of their ”intelligence” potential. Zebra Technologies Corporation. Press release 1.11.2017. https://www.zebra.com/us/en/about-zebra/newsroom/press-releases/2017/zebra-intelligent-enterprise-index-study.html

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Haaga-Helia Julkaisutoiminta

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *