Opiskelija on johtaja – case Leijonankita
w3tuki 27.11.2018

Käsitykset siitä, millaista on hyvä johtajuus, muuttuvat koko ajan. 1990-luvulla ja sen jälkeen syntynyt Z-sukupolvi vaatii erilaista johtajuutta kuin aiemmat sukupolvet. Puhutaan epäjohtamisesta (Piekkari & Tienari 2011), jonka idean voi kiteyttää kahteen sanaan: kehykset ja vapaus. Uudenlaisen johtajuuden vaatimukset tulee huomioida myös oppimisympäristöjä suunniteltaessa. Onko nykyisillä toimintatavoilla mahdollista päästä kiinni edellä mainittuun epäjohtamiseen?

Haaga-Helian liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmassa toteutetaan jo neljännen kerran Leijonankita-tuotekehitysprojekti. Se muistuttaa joiltakin osin TV:stä tuttua Leijonankita-ohjelmaa. Leijonankidassa yhteistyöyrityksenä toimii Vierumäki, jolta opiskelijatiimit saavat toimeksiantonsa.

Tänä vuonna toimeksianto on Valkjärven ympäristön kehittäminen: opiskelijat suunnittelevat uuden liikuntapalvelun tai -aktiviteetin, joka tuottaa uutta toimintaa ja lisäarvoa Vierumäen asiakkaille. Toimeksianto on kaikille sama. Opiskelijoille on annettu muutaman tuhannen euron budjetti, joka mahdollistaa pienten investointien tekemisen. Tiimit suunnittelevat palvelumuotoilun keinoin mielestään parhaan tuotekehitysidean ja esittelevät sen Vierumäen johtajista koostuvalle raadille Leijonankidan finaalissa 4. joulukuuta.

Projektiin osallistuu ensimmäisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoita. Kolmannen vuosikurssin opiskelijat johtavat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Käytännössä jokainen kolmen opiskelijan johtajatiimi saa yhdeksän opiskelijan ryhmän johdettavakseen. Syntyy siis itsenäisesti työskenteleviä tiimejä, joiden toimintaa ohjaavat yhteiset osaamistavoitteet.  Kolmannen vuosikurssin opiskelijat toimivat valmentavalla otteella ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden suuntaan. Liikuntapalveluiden toimintaympäristön opettajat toimivat kolmannen vuosikurssin valmentajina.

Projekti sitoo yhteen ensimmäisen ja kolmannen vuosikurssin osaamistavoitteet. Kolmannen vuosikurssin opiskelijat saavat eteensä aidon johtamisen haasteen, jossa kehys toiminnalle rakentuu useiden eri tavoitteiden kautta. Tämä vaatii itsenäisyyttä, palautetta ja luottamusta eli niitä johtamisen ulottuvuuksia, joita Z-sukupolvi toivoo huomioitavan heitä johdettaessa.

Annettu vastuu lisää tehtävän merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä. Kukin opiskelijajohtajatiimi rakentaa yhteisen vision, konkreettiset tavoitteet ja mittarit sekä erityisesti toimivan vastuujaon ja viestinnän varaan rakentuvan kokonaisuuden, joka helpottaa syyslukukauden johtamisurakassa. Menetelmällisesti tätä raamittavat tiimien omat johtamisen projektisuunnitelmat. Oleellista on antaa Z-sukupolvelle mahdollisuus olla innovatiivinen.

Työmarkkinoiden murros ja tulevaisuuden työelämätaidot vaativat monipuolista osaamista, itsensä kehittämisen ja johtamisen taitoja sekä valmiuksia ammatilliseen uudistumiseen. Vaadittujen taitojen oppiminen mahdollistuu työelämän ja oppilaitoksen aitona yhteistyönä, jossa työelämän kehittämistehtävät luovat osaamista kehittävän oppimisympäristön ja johtavat työelämää hyödyttäviin innovaatioihin.

Harjoitusvaihe on takanapäin ja on aika kisata. Paras leijonatiimi voittakoon!

_____________________________________________________________________________

 

Kirjoittaja Teemu Lehmusto on liikuntapalveluiden lehtori Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

 Tässä neliosaisessa blogisarjassa tarkastellaan Z-sukupolven johtamista liikuntapalveluiden toimintaympäristössä toteutettavan Leijonankita-tuotekehitysprojektin näkökulmasta. Leijonankita on kisaformaatti, jossa opiskelijatiimit kisaavat Vierumäen toimeksiannosta parhaasta tuotekehitysideasta.

 

Lähteet:

Hamel, G. 2009. Johtamisen tulevaisuus. Helsinki: Talentum.

Piekkari, R. & Tiennari, J. 2011. Z ja epäjohtaminen. Helsinki: Talentum.

w3tuki

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *