Kipinä itseohjautuvuudelle – case Leijonankita
Haaga-Helia Julkaisutoiminta 18.12.2018

”Itseohjautuvuus ei tarkoita samaa kuin lupa touhuta vapaasti mitä haluaa”, toteaa Lauri Järvilehto blogissaan Mitä itseohjautuvuus oikeasti tarkoittaa? Monesti itseohjautuvuus rinnastetaan vahvasti toiminnan omaehtoisuuteen. Annetaan siis vastuuta ja vapautta. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan ole näin yksiulotteista, vaan omaehtoisuuden lisäksi tulee tukea pätevyyden kokemusta sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Nämä ihmisen kolme psykologista perustarvetta ovat Edward L. Decin ja Richard M. Ryanin kehittelemän itseohjautuvuusteorian (self determination theory) ytimessä mahdollistamassa sisäisen motivaation syntymisen. Motivaatiota voi Decin ja Ryanin mukaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen, mutta nimenomaan sisäinen motivaatio on ratkaisevassa roolissa esimerkiksi oppimisessa ja ammatillisessa kehittymisessä.

Tämä on myös se ydin, jota tavoitellaan Leijonankidan lukukauden kestävän projektin aikana. Opiskelijat jaetaan tiimeihin, joissa syntyy halu oppia ja kehittyä. Kehittymistä tuetaan oppimisympäristön ja oppimistehtävien muokkaamisella siten, että tiimien toiminta olisi mahdollisimman itseohjautuvaa. Tavoitteena on, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus kokea onnistumisen, kehittymisen ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Olla siis sisäisesti motivoitunut. Jotta tämä ei jäisi pelkästään tahtotilaksi, on tärkeää mitata, onko tässä onnistuttu, ja kehittää toimintaa palautteen perusteella.

Tässä vielä tiivistetty kuvaus Leijonankidasta: Kyseessä on tuotekehitysprojekti, joka sitoo yhteen ensimmäisen ja kolmannen vuosikurssin osaamistavoitteet. Kolmannen vuosikurssin opiskelijat toimivat johtajina omille tuotekehitystiimeilleen, jotka koostuvat ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Opettajat taas toimivat enemmän kolmannen vuosikurssin valmentajina. Tämän syyslukukauden aikana prosessiin osallistui kolme opettajaa, 18 kolmannen vuosikurssin opiskelijaa sekä 55 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa. Leijonankidan toimintatapaan ja viitekehykseen voit tutustua tarkemmin lukemalla aiemmat blogit: Opiskelija on johtaja ja Itsenäisyys on yhteistä.

Vaikka Leijonankita huipentuu finaalitapahtumaan, täytyy oppimisen ja osaamisen kehittymisen rakentua täysin muun kuin kilpailullisen asetelman varaan. Tekemisen tulee itsessään olla mielekästä ja motivoivaa. Opiskelijoille teetettiin finaalitapahtuman jälkeen kysely, joka piti sisällään Likert-asteikollisia väittämiä, joilla mitattiin kolmea psykologista perustarvetta: omaehtoisuuden, pätevyyden sekä yhteenkuuluvuuden tunteen kokemista. Väittämät laadittiin edeltävän vuoden kyselyn vastauksiin käytetyn faktorianalyysin pohjalta, jonka tuloksena syntyi tiiviimmät ja validimmat kysymyspatterit.

Miten opiskelijat sitten vastasivat? Omaehtoisuuden osalta kolmannen vuosikurssin (n=16) keskiarvo oli 4,68 ja ensimmäisen vuosikurssin (n=46) keskiarvo oli 4,06. Koetun pätevyyden keskiarvot olivat 4,39 ja 4,01. Yhteenkuuluvuuden tunteen keskiarvot olivat 4,58 ja 4,35. Näiden keskiarvoista johdetun Prolipan oman (www.prolipa.fi) sisäisen motivaation mittarin IMLIPA:n (intrinsic motivation level in project assignment) mukaan voidaan todeta, että kolmannen vuosikurssin sisäinen motivaatio on ollut kiitettävällä tasolla ja ensimmäisen vuosikurssin erittäin hyvällä tasolla. Toki tiimien ja yksilöiden välillä on eroja, mutta kokonaisuutena Leijonankita on oppimisympäristönä mahdollistanut itseohjautuvuuden toteuttamisen siten, että kolme psykologista perustarvetta on tyydytetty. Opettajan näkökulmasta tämä on tietenkin yhtä lailla motivoivaa.

Fiiliksen yläpäätä edustavat myös seuraavat avointen vastausten esimerkit:

”Kokonaisuudessaan projekti oli huippu ja mahtava oppimisympäristö” (kolmannen vuosikurssin opiskelija)

”Leijonankita oli aivan mahtava ja opettavainen kokemus, josta jäi erittäin positiivinen fiilis” (ensimmäisen vuosikurssin opiskelija)


Kirjoittaja Teemu Lehmusto on liikuntapalveluiden lehtori Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

 

Tässä neliosaisessa blogisarjassa tarkastellaan Z-sukupolven johtamista liikuntapalveluiden toimintaympäristössä toteutettavan Leijonankita tuotekehitysprojektin näkökulmasta. Leijonankita on kisaformaatti, jossa opiskelijatiimit kisaavat Vierumäen toimeksiannosta parhaasta tuotekehitysideasta.

 

 

Lähteet:

Järvilehto, L. 2018. Mitä itseohjautuvuus oikeasti tarkoittaa? https://ajattelunammattilainen.fi/
Ryan, R. M. & Deci, E. L. 2017. Self-determination theory – Basic Psychological Needs in Motivation, Development, and Wellness.

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Haaga-Helia Julkaisutoiminta

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *