Tarinallisuus avaa uusia maailmoja
Haaga-Helia Julkaisutoiminta 7.2.2019

Tarinallisuus auttaa tekemään viestintää persoonallisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Kun yritys löytää samaistuttavan hahmon, se voi hyödyntää sitä markkinoinnissaan ja viestinnässään kautta linjan. Hyvä hahmo voi olla esimerkiksi Elisan mainoksen Missionariesin robotti, joka suoltaa tönkkoenglantia usein hauskassa yhteydessä ja vahvistaa näin suomalaisuuteen liitettäviä stereotypioita. Helsingin Satamalle järjestettiin koulutuspäivä, johon osallistui kahdeksan viestinnän ja suunnittelun ammattilaista. Päivän aikana mietittiin Helsingin Sataman mahdollista ydinkertomusta, jossa hyödynnettiin retoriikan ydinperiaatteita, eetosta, paatostaja logosta esimerkiksi mielipideteksteihin. Kertomuksen toimijoiksi ehdotettiin muun muassa aviopari Vientiä ja Tuontia, joilla on kaksi lasta.

Tarinallisuuden voima

 

Tarinallinen eli narratiivinen opetus tukee paitsi identiteetin muodostumista myös merkityksellisen suhteen muodostumista opetettaviin asioihin. Tarinallisuuden (tai kertomuksellisuuden) avulla oppija rakentaa ja muokkaa myös omaa ihmiskäsitystään ja maailmankuvaansa. (https://narratiivinenopetus.wordpress.com/)

Tarinallisuutta koskevan tutkimuksen juuret ovat kansanperinteen tutkimuksessa ja kirjallisuustieteissä.  Merkitykset luovat niin sanotun semanttisen eli merkitysmuistin. Ensi vaiheessa merkitykset on pystyttävä kielentämään. Opiskelukin on merkityksenmuodostusta, ja siihen liittyy kertomusten muodostaminen. Ympäristö osallistuu identiteetin muodostukseen antamalla roolimalleja.

Myös oppiminen on luonteeltaan narratiivista. Opettaja ja oppija ottavat erilaisia asemia, positioita, sosiaalisessa oppimiskontekstissa. Opetus siirtyy opettajakeskeisestä oppijakeskeiseen ja korostaa oppijan merkityksenmuodostusta. Opettajan ja opiskelin tai ryhmän yhteinen työskentely saattaa kertomukset yksilötasolta kohti yleisiä kertomuksia, narratiiveja. (Repo & Huttunen 2013, 17-47.)

 

Mistä tarinallisuus rakentuu?

 

Tarinallisuus on myös hyvästä proosasta tai narratiivisesta journalismista tuttujen rakennusaineksien hyväksikäyttöä. Troopit, kielikuvat, elävöittävät kirjoittamista elokuvasta tutun, hyvin koodatun henkilöhahmon avulla. Kun henkilöllä on tunnuspiirteitä, kuten luokka- ja ammattiasema, hänelle ominainen pukeutumistyyli ja muita persoonallisia ominaisuuksia, hänestä muodostuu kokonainen, elävä henkilöhahmo.

Ensi vaiheessa kertomus herättää mielenkiinnon. Hyvä henkilöhahmo on samaistuttava. Toisessa vaiheessa esitellään vaara tai ongelma, jonka päähenkilö kohtaa. Viimeinen kriisi on valtava, siitä voi vain selviytyä tai tuhoutua, ja se on eräänlainen käännekohta. Käännekohdassa selviää, mitä päähenkilölle tapahtuu. Tarinoissa on yleensä neljä teemaa: vaara, ongelma, matka ja muuttuminen, jotka ovat myös ihmiselämän keskeisiä teemoja. (http://www.cameraobscura.fi/26-kerronnallisuus).

Narratiivisuutta on hyödynnetty esimerkiksi (psykiatrisessa) hoitotyössä, kielten opetuksessa, päihdekuntoutuksessa (Salonen 2014; Lalaagheghe ja Mielonen 2008). Lisäksi narratiivisuutta on sovellettu tutkimusmenetelmänä ammattikorkeakouluopettajien ura- ja opettajuustutkimuksissa (Marttila 2015). Narratiivisen lähestymistavan kautta syntyy uusia näkökulmia, kertomattomat kertomukset pääsevät esille, tarinan kautta identiteetti vahvistuu ja avaa uusia mielikuvia ja luo uusia mahdollisuuksia.

Helsingin Sataman koulutuspäivän aikana osallistujat saivat pohtia ydintarinaansa ja miettiä sen elementtejä. Ydintarinan ei tarvitse lähteä itsestäänselvästä symboliikasta, vaan tarinan saa siirtää kokonaan toiseen ympäristöön, vaikka taivaalle, tähtien ulottuvuuksiin.

 


Kirjoittajat:

Rita Dahl on kouluttaja, tietokirjailija, VTM, FM, medianomi (YAMK), AmO. https://ritdahl.wixsite.com/vaikuttavatsanat

Markku Rantakylä (TkT, KT) toimii yliopettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

 

Rita Dahl on kehittänyt vaikuttavan kirjoittamisen koulutuksen osana medianomi (YAMK) -opintojaan Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Kehitystyö valmistui toukokuussa 2018, ja koulutus on sen jälkeen toteutettu useilla tahoilla. Helsingin Satamassa järjestetty koulutus on yksi näistä.

 

Lähteet:
Camera Obscura, http://www.cameraobscura.fi/26-kerronnallisuus

Lalaagheghe, Maryam, Mielonen, Anna-Maija (2008). Narratiivinen lähestymistapa psykiatrisiin hoitokokouksiin. Luettavissa: http://www.theseus.fi/handle/10024/1635

Marttila, Liisa (2015). Ura kerronnallisena työnä. Ammattikorkeakoulun opettajat kertojina. Luettavissa: http://tampub.uta.fi/handle/10024/97123

Narratiivinen opetus, https://narratiivinenopetus.wordpress.com/

Repo, Eero ja Huttunen, Maija (2013). ”Narratiivisesta opetuksesta narratiiviseen oppimiseen”. Teoksessa Repo, Esko & Huttunen, Maija. Puheenvuoroja narratiivisuudesta opetuksessa ja oppimisessa. Ss.17-47.

Salonen, Tero (2014). Narratiivisuus hoitotyön keinona. Luettavissa: http://www.theseus.fi/handle/10024/72804

 

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

Haaga-Helia Julkaisutoiminta

E-Signals tarjoaa sisältöjä Haaga-Helian osaamisalueilta kiinnostavasti ja vaikuttavasti. Onko mielessäsi juttuidea? Ota yhteyttä julkaisut@haaga-helia.fi.

4 Kommentit

    1. Hei Salla,

      kiitos kommentista ja viitauksesta Hero’s journey -klassikkoon. Oletkin hienosti nostanut esille myös elokuvateollisuuden kontekstin tässä yhteydessä. Mistä kyse, siihen voi tutustua pikaisesti myös esim.Scott Jeffreyn artikkelista
      How to Use the Hero’s Journey for Personal Development https://scottjeffrey.com/heros-journey-steps/

  1. Hei,

    vaikuttavan kirjoittamisen koulutuksessa hyödynnetään myös henkilöhahmon koodausta sukupuolella, etnisellä taustalla, uskonnolla jne. Kirjallisuustieteen puolella tämä muistuttaa Vladimir Proppin kansansadun arkkityyppejä.

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *