Hoksautetaan kiertotalouteen
Tuija Koskimäki 8.2.2019

Kiertotalouden ideana on säästää luonnonvaroja, uusiokäyttää materiaaleja ja tavaroita, tehdä kestävämpiä tuotteita, välttää ruokahävikkiä ja tuottaa näin vähemmän jätettä. Tavaran ostamisen sijaan ostetaan tai vuokrataan tarvittava palvelu.

Kiertotalousajattelussa ei sinänsä ole mitään uutta, mutta se on tullut tärkeämmäksi osaksi toimintaamme ja tulevaisuuden ratkaisuja. On ymmärrettävä, että jokaisella teollamme, pienelläkin, on merkitys ilmastonmuutoksessa.

Ruokahävikkiä on ennenkin torjuttu muun muassa pappilan hätävaralla ja tähteeksi jääneitä ruokia on uusiokäytetty. Luonnonantimia on hyödynnetty keräämällä muun muassa marjoja ja sieniä metsistä sen sijaan, että niitä olisi ostettu muovipusseihin pakattuina valmispakasteina. Vanhat vaatteet on uusiokäytetty räsymatoissa ja erityisesti lasten vaatteita on kierrätetty suvun ja naapurin lapsilla.

Nykyajan yhteiskunnassa edellä mainituilla teoilla on edelleen suuri merkitys, mutta nykyinen kulutus vaatii myös yrityksiltä vastuullisia tekoja. Vastuullisuudesta saa kilpailuetua: vastuullisuus hyödyttää yrityksiä, sillä asiakkaat ovat tyypillisesti lojaalimpia vastuullisesti toimiville yrityksille ja näin ollen vastuullisesti toimivat yritykset menestyvät kilpailijoitaan paremmin. Tarvitaan siis uusia innovaatioita ja uusia liiketoimintamalleja. Tavaroita ja materiaaleja on pilvin pimein, joten haasteena on, kuinka tehdä niillä uutta liiketoimintaa ja kuinka sen valtavan materiaalipotentiaalin saan hyödynnettyä järkevästi.

Tulevaisuutta koskevat ratkaisut vaativat uutta ajattelua. Uuden liiketoiminnan saavuttamiseksi tarvitaan ymmärrystä, oppimista, verkostoitumista ja kumppanuuksia. Ammattikorkeakouluissa on tartuttu tähän haasteeseen. Me opettajat yhdistimme voimavaramme ja osaamisemme: kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyönä tarjosimme kiertotalouden opintokokonaisuuden Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian opiskelijoille syksyllä 2018. Totesimme näin: ”Tavoitteena on kuroa umpeen eroa kiertotalouden tunnistetun liiketoimintapotentiaalin sekä yrityksissä toteutettavien ja kaupallistettujen toimintamallien välillä.”

Panttipullojen rinnalle pantillinen kassi?

 

Opintojaksolla opiskelijat perehtyivät kiertotalouteen ja tekivät projektityönä Alkon palvelukonseptiin kiertokassi-liiketoimintamallin. Asiakaskyselynä tiedusteltiin muun muassa asiakkaiden halukkuutta ostaa tuotteiden yhteydessä pantillinen kiertokassi. Kuinka paljon asiakas olisi valmis maksamaan pantista, onko kassin materiaalilla ja desingilla merkitystä? Kiertokassin ideana on siis pantillinen tuote, joka kannustaisi asiakkaita palauttamaan käytetyn kassin takaisin kierrätysmateriaaliksi. Asiakaskyselyn jälkeen opiskelijat ideoivat ja mallinsivat pantillisen kiertokassin liiketoimintamalliksi. Ideoinnissa ja mallinnuksessa hyödynnettiin palvelumuotoilun työkaluja ja menetelmiä. Projektin lopputuloksena Alko, projektin toimeksiantaja, sai opiskelijoilta muutamia erilaisia liiketoimintamalleja pantillisen kiertokassin kehittämiseksi.

Erilaiset palvelumuotoilun ja tuotekehityksen menetelmät ja työkalut tulivat projektissa opiskelijoille tutuiksi. Niiden avulla opiskelijat saivat ymmärrystä yrityksen palvelukonseptin nykytilanteesta, ja ne auttoivat ratkaisun ideoinnissa. Nykyiset toimintatavat ja -mallit kyseenalaistettiin ja suorastaan räjäytettiin ajattelu uudelle tasolle. Opiskelijat saivat ymmärryksen, miten yrityksen liiketoimintaa voidaan kehittää kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmasta ja millainen merkitys kiertotaloudella on yrityksen tulevaisuuden ratkaisuissa. Lisäksi opiskelijat pääsivät aidosti pohtimaan, miten kiertotalousajattelulla voidaan lisätä yrityksen palvelutarjoamaa järkevästi ja luonnonvaroja säästäen.

Opettajana oli ilo hoksauttaa  opiskelijoita kiertotalouteen, ja samalla taisin hoksata jotain uutta itsekin.


Kirjoittaja Tuija Koskimäki on liiketalouden lehtori Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

Tuija Koskimäki

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *