Suomen menestys syntyy osaamisesta – koulutuksen rooli ei katoa, mutta muuttuu
Salla Huttunen 12.2.2019

Työn murros tunnistettiin Suomen suurimmaksi haasteeksi puolisentoista vuotta sitten. Taustalla ovat megatrendit – kuten ilmastonmuutos ja digitalisaatio – jotka vaikuttavat kaikkien maailman kansalaisten arkeen ja elämään. Erityisesti työhön ja organisaatioiden toimintaan suoremmin vaikuttavat automaatio, tekoäly, robotit ja teknologian kehitys ylipäätään. Myös ansaintalogiikat muuttuvat. Nämä muuttavat paitsi työn sisältöjä myös sitä, millaisissa muodostelmissa työtä tehdään.  

Enemmän, nopeammin, tarkemmin 

 

Työn murroksella ja sen taustalla olevilla megatrendeillä on suoraan vaikutusta siihen, miten osaamistarpeet kehittyvät. Kun ottaa huomioon työelämässä tapahtuvan muutoksen vauhdin, osaamistarpeiden muutokset ovat ymmärrettävästi nopeita. Yhtenä lääkkeenä eri aloilla koettuun osaajapulaan on kaavailtu nopeita täsmäkoulutuksia, joilla uusia taitoja saataisiin nopeasti työelämän tarpeisiin. Samaan aikaan perinteiset koulutuksen muodot ja tavat nitisevät liitoksissaan. Uutta, nopeaa ja täsmää pitää rakentaa samalla, kun huolehditaan siitä, että uudet sukupolvet saavat tulevalla työurallaan tarvitsemansa taidot.  

Uusia osaajia etsitään nyt monille eri toimialoille: kaupan ala kaipaa osaajia kokonaan uudenlaisiin tehtäviin, kuten data-analytiikkaan, kuluttajaymmärrykseen sekä tuote- ja palvelusuunnitteluun. Finanssiala tuottaa uusia palveluita, joita eivät ole rakentamassa perinteiset rahoituksen asiantuntijat vaan verkkopalveluiden taitajat. IT-alan koodaripula kirvoitti joukon yritysjohtajia ja Helsingin pormestarin kirjoittamaan mielipidekirjoituksen, jossa he vaativat ”lisää koodauksen koulutuspaikkoja, rohkeita uudelleenkouluttautujia, jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja kansainvälisten huippujen aktiivista houkuttelemista Suomeen”. Koodareita tarvittaisiin tuhansia – pikaisesti.   

Yritysten mahdollisuudet kouluttaa itse omat osaajansa ovat rajalliset, vaikka suurissa yrityksissä kehitetäänkin jatkuvasti erilaisia oppimisen mahdollisuuksia ja tehdään niitä näkyviksi työntekijöille. Korkeakoulut ja muut koulutusalan toimijat tarjoavat paljon erilaisia täydennyskoulutusratkaisuja. Verkko on avannut koulutukselle uudenlaisen mahdollisuuden ja monien maineikkaiden yliopistojen tarjonta on lähempänä kuin koskaan ennen. IT-alan koodaripula on esimerkki, jossa yrityksiin on saatava osaavaa väkeä talojen ulkopuolelta. Osaamisen pitäisi olla riittävällä tasolla, että vauhtiin pääsee vähäisellä perehdytyksellä.  

Muutoksesta on saatu vasta esimakua 

 

Sitra julkaisi aivan äskettäin Kohti osaamisen aikaa -julkaisun, joka linjaa 30 yhteiskunnallisen toimijan yhteisen tahtotilan elinikäisen oppimisen Suomesta. Tuon tahtotilan ytimessä on neljä teesiä: 1. kaikki oppivat läpi elämän, 2. yleissivistys, perustaidot ja osaaminen ovat hyvinvoinnin perusta, 3. osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista ja 4. Suomen menestys rakentuu osaamiselle.  

Teesit on helppo allekirjoittaa. Julkaisua lukiessa vahvistuu ajatus siitä, että teknologian kehittymisen vauhdittama työmaailman myllerrys kiihdyttää myös korkeakoulutuksen muutosta. Huolimatta siitä, että korkeakoulutus on kehittynyt viimeisen 20 vuoden aikana mahdollisesti enemmän kuin kertaakaan Bolognan yliopiston perustamisen jälkeen (n. 900 vuotta sitten), olemme vasta muutoksen aamuhämärässä.  

Aivan ilmeistä on, että oppiminen ottaa uusia muotoja. Osaamisen tuottaminen hajaantuu myös perinteisten koulutusväylien ulkopuolelle muutosten vauhdittuessa. Koulutus ja osaaminen sinänsä ei ole kyseenalaistettuna, päinvastoin: Suomen menestys rakentuu osaamiselle ja suomalaisista halutaan maailman osaavin työvoima. Tämän tulevaisuuden rakentajina koulutuksen ja pedagogiikan asiantuntijoilla on tärkeä rooli.  

 


Kirjoittaja Salla Huttunen toimii digitalouden yksikön johtajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. 

 

Lähteet:

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa – Jaettu ymmärrys työn murroksesta (haettu 16.1.2019)  http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80036/13_17_tulevaisuusselonteko_osa1_FI.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa – Ratkaisuja työn murroksessa (haettu 16.1.2019)  http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161091/VN_30_2018_Tulevaisuusselonteko_.pdf?sequence=4&isAllowed=y 

Kaupan ala ei onnistu palkkaamaan asiantuntijoita – vain 7 prosenttia avoimista työpaikoista saatu täytettyä (haettu 16.1.2019) https://www.hs.fi/talous/art-2000005312237.html 

Suomi ei voi voittaa ilman maailman parhaita koodareita, kirjoittavat Supercellin Paananen, Nokian Siilasmaa ja joukko yritys­johtajia sekä pormestari (haettu 16.1.2019) https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005867532.html 

 Kohti osaamisen aikaa – 30 yhteiskunnallisen toimijan yhteinen tahtotila elinikäisestä oppimisesta https://media.sitra.fi/2019/02/06165242/kohti-osaamisen-aikaa.pdf (haettu 7.2.2019) 

 Pankkiväki puristuu työelämän muuttumisen läpi etunenässä, joukossa 55-vuotias Soile Ojala – ja pian me kaikki tulemme perässä https://yle.fi/uutiset/3-10562578 (haettu 7.2.2019) 

 Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle VISION TIEKARTTA  https://minedu.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/ (haettu 7.2.2019) 

Salla Huttunen

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *