Suomalaisen ruoan vienti maailmalle kärsii osaamisen puutteesta
Tarja Römer-Paakkanen 26.2.2019

Yhtenä syynä tähän pidetään kansainvälisen myynti- ja markkinointiosaamisen puutetta (Mäkelä 2017). Suomalaisen ruoan viennin edistämisen kannalta onkin tärkeää, että Suomen elintarvikkeiden hyvistä tuotantotavoista, puhtaudesta ja turvallisuudesta kerrotaan myös kansainvälisten markkinoiden kuluttajille.

Koska me emme voi kilpailla hinnalla, elintarvikevientimme on perustuttava loistaviin, korkean jalostusarvon tuotteisiin, joita maailmalla halutaan. Se vaatii vankkaa vientimarkkinatuntemusta ja resursseja, joiden avulla voidaan rakentaa paikallinen brändi ja läsnäolo. (Valtioneuvosto 2017.)

Suomessa tehdään korkealuokkaista tuotekehitystä, mutta hienot tuotteet eivät saa jäädä pelkästään kotimaan markkinoille. Elintarvikeviennin mahdollisuus on nimenomaan lisäarvotuotteissa (Jansik 2018). Suomen loistavista raaka-aineista on valmistettava kohdeasiakkaiden makuun ja käyttötottumuksiin parhaalla mahdollisella tavalla soveltuvia tuotteita. Tuotteen lopullisen valinnan ratkaisee kuitenkin kohdeasiakkaalle tuotettu lisäarvo, ei tuotteen kemiallinen sisältö (Ollila 2007).

Vientimarkkinoilla onnistuminen on hyvin pitkäjänteistä toimintaa. Suomessa olisikin todella nopeasti investoitava vientiosaamisen lisäämiseen. Tarvitsemme laajaa elintarvikevientiosaamista, jotta tarvittaessa voimme tehokkaasti kääntyä markkinasta toiseen (Mäkinen 2017; Karhinen 2019; Jansik 2018.)

Yksi keino lisätä vientiosaamista ja vastata viennin haasteisiin on Elintarvikeviennin osaaja -koulutus. Siinä perehdytään muun muassa tulevaisuuden ennakointimenetelmiin ja -strategioihin, viennin kohdemarkkinoiden tuntemukseen ja kysynnän trendeihin sekä asiakaslähtöiseen tuotteistamiseen, markkinointiviestintään ja brändäykseen, myyntitaitoihin ja henkilökohtaiseen myyntityöhön, vientiliiketoiminnan suunnitteluun ja vientiprosessien kokonaishallintaan. Koulutuksen kaikilla alueilla näkökulmana on erityisesti vienti ja kansainväliset markkinat. Kouluttajina toimivat elintarvikealan viennin huippuasiantuntijat.

 

Ohjausta viennin hyviin käytäntöihin

 

Osallistujien odotukset koulutukselta ovat moninaiset: tukea toivotaan viennin aloittamiseen, kehittämiseen sekä laajentamiseen uusille markkinoille. Erityisesti on toivottu esimerkkejä hyvistä viennin käytännöistä ja työkaluista sekä tietoa kansainvälisistä markkinoista ja kaupankäynnistä.

Koulutuksesta tähän mennessä kootussa palautteessa on noussut tärkeäksi koulutukseen osallistuvien keskinäinen verkostoituminen ja kokemusten jakaminen. Myös erilaisissa tutkimuksissa nousee esiin, että yritysten kannattaa yksin pakertamisen sijaan koota voimansa ja suunnitella vientiä yhdessä ja kehitellä tietyille kohdemarkkinoille sopivia tuotekokonaisuuksia.

Yksi koulutuksen osallistujista on Haaga-Helian liiketalouden opiskelija Harri Einämö, jolla on Saimaan saaressa Heinäsaaren Tila -niminen yritys, joka viljelee ja tuottaa käsityönä muun muassa hilloja, hillokkeita, mehuja ja muita elintarvikkeita. Elintarvikeviennin osaaja -koulutuksessa Einämö on päässyt tutustumaan viennin mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin. Lisäksi hän saa asiantuntijoilta konkreettista ohjausta kansainvälistymispolun suunnitteluun.

Einämön mukaan koulutuksen tärkein anti on liittynyt tuotteistamiseen ja brändäykseen. ”Koulutuksessa on korostettu, että voimme löytää keskieurooppalaisen kuluttajan sydämiin esimerkiksi elintarvikkeidemme luonnollisuudella, arktisuudella ja tarinalla. Onkin tärkeää pohtia, miksi kuluttaja poimisi ostoskoriinsa juuri suomalaisen tuotteen, koska Suomen syrjäisen sijainnin vuoksi hinnalla kilpaileminen on vaikeaa. Myös tieto eri kohdemaiden markkinoiden erityispiirteistä tulee tarpeeseen, sillä kaupanteon tapojen ja tapakulttuurin tunteminen on tärkeää heti, kun aletaan luoda kontakteja.”

 

LÄHTEET

Irz, X., Jansik, C., Kotiranta, A., Pajarinen, M., Puukko, H. & Tahvanainen, A-J. 2017. Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta.

Jansik, C. 2018. Elintarviketeollisuus ja ulkomaankauppa. Julkaisussa: Niemi, J. & Väre, M. (toim.) Suomen maa- ja elintarviketalous. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 34/2018.

Karhinen, R. 2019. Uusi alku. Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:3

Mäkelä, I. 2017. SELVITYSTYÖ LIITTYEN RUOKA2030 –selontekoon. Maa- ja metsätalousministeriö.

Ollila, P. 2007. Ruotsi jyrää Suomen elintarvikeviennissä. Kehittyvä elintarvike 2007/2.

Valtioneuvosto. 2017. Ruoka2030. Suomi-ruokaa meille ja maailmalle. Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta.

 

Elintarvikeviennin Osaaja -hankkeen toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö, ja se kuuluu Ruokaketjuhankkeisiin. Haaga-Heliassa hankkeen projektipäällikkö on Tarja Römer-Paakkanen (tarja.romer-paakkanen@haaga-helia.fi, 0500 981 393).

 

Lisätietoja:

https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/elintarvikeviennin-osaaja/

https://www.facebook.com/groups/etvosaaja/

https://www.ruokavirasto.fi/yhteisot/tuet-ja-kehittaminen/ruokaketjuhankkeet/uudet-ruokaketjuhankkeet/

Tarja Römer-Paakkanen

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *