Viisi syytä inspiroitua koulutusviennistä
Päivi Williams 1.3.2019

Meillä on valtit käsissämme: PISA-tulosten myötä loistokas maine maailmalla ja lukuisia menestyksekkäitä yrityksiä perustettuna ja toiminnassa. Lisäksi hallitus on osallistunut vientitalkoisiin vapauttamalla esimerkiksi tutkintokoulutuksen ja  lukukausimaksujen säädöksiä.

Pelkillä PISA-tuloksilla ei kuitenkaan pitkälle pötkitä. Maailmalla kilpailu on kovaa. Jotkin maat ovat tehneet koulutusvientiä jo vuosikymmeniä, esimerkiksi Iso-Britannia, Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti. Näihin verrattuna piskuruisen Suomen tarjonnan täytyy olla hyvin mietittyä ja kohdistettua.

Koulutusvienti – kuten mikä tahansa vienti – vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä asiakassuhteiden luomisesta tuotteistamiseen ja myyntiin. Täytyy paketoida jotain sellaista, mistä oppilaitokset (yksityiset tai julkiset) tai hallitukset kiinnostuvat. Mikä toisi heidän koulutusjärjestelmäänsä lisäarvoa? Miten asiakas voisi meidän avustuksellamme kehittää omaa toimintaansa?

Haaga-Helia ammattikorkeakoululla on jo vuosien kokemus koulutusviennistä esimerkiksi opettajakoulutuksen, liiketalouden, elämystalouden ja palvelujen alalla. Vuonna 2018 Haaga-Helian StartUp School aloitti yrittäjyyden koulutusviennin eteläafrikkalaisen Tshwane University of Technologyn kanssa. Toteutimme heidän kanssaan viisi modulia, ja nyt keskustelemme jatkosta.

Mikä koulutusvientiprojektissa innostaa ja miksi yksittäisen opettajan kannattaisi osallistua vientiprojektiin?

Tässä joitakin syitä:

1. Oman toiminnan kirkastaminen
Kun asiakas kiinnostui toimintatavastamme StartUp Schoolissa, pohdimme omaa toimintaamme: mitkä asiat tekevät sen kiinnostavaksi ja mitkä ovat toimintamme kirkkaimpia helmiä? Helmenkalastus, sisällön kiteyttäminen, tiivistäminen ja sen paketointi myytäväksi tuotteeksi antavat ymmärrystä siitä, mikä toimii, miten ja miksi.

2. Uudet kollegat ja yhteistyö
Yhteistyö huippuosaajien kanssa laajentaa omaa asiantuntijaverkostoa ja tukee omaa kehitystä sekä osaamista. Monesti (lähes tulkoon aina) joku toinen on taklannut samoja haasteita ja löytänyt ratkaisuja niihin. Samoin asiakkaiden haasteiden pohtiminen ja ratkaiseminen syventää omaa ymmärrystä ja osaamista.

3. Näkökulman tarkastelu
Kun miettii sitä, miten opettaa toista opettajaa opettamaan tiettyä sisältöä, tulee katsottua omaa toimintaa ikään kuin ulkopuolelta. Samalla saa sanoitettua niitä hyviä käytänteitä ja toimintatapoja, jotka tukevat parhaiten oppimista.

4. Oppimiskäsitys ja -metodit
Sosiokulttuurinen ja konstruktivistinen oppimiskäsitys on suomalaisen koulutusjärjestelmän peruspilareita. Meistä se tuntuu jokapäiväiseltä ja itsestään selvältä, mutta se ei ole sitä välttämättä maailmalla. Se, että oppija on keskiössä opettajan sijaan ja opettaja pohtii hänen tekemisiään (ei omiaan), voi olla käänteentekevä ajattelun muutos muualla.

5. Kokemus ja työn merkitys
Näkemys maailmasta laajentuu, kun pääsee tekemään yhteistyötä maapallon toisella puolella toimivien kollegojen kanssa. Tavoitteemme ovat samat ympäristöstä huolimatta, ja pääsemme jakamaan osaamistamme ja vaihtamaan kokemuksia. Osa kehittyvän maan ongelmista on toki erityisen haastavia, mutta oman työn tulos tuntuu erityisen merkitykselliseltä, kun kokee olevansa mukana osana isompaa, koko yhteiskuntaa koskevaa kehitystä.

Koulutusvientiprojektiin osallistuminen on mikä mainion tapa kirkastaa, kiteyttää ja ymmärtää omaa toimintaa, verkostoitua, oppia ja jakaa osaamista.


Kirjoittaja Päivi Williams toimii Service Design Leadina Haaga-Helia ammattikorkeakoulun StartUp Schoolissa. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta niin isoista yrityksistä kuin
startupeista opetuksen, digitalisaation, markkinoinnin ja projektijohtamisen aloilla. 

Päivi Williams

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *