Yhteiskehittämisellä uutta ajattelua – kuinka startupit ja yritykset löytävät yhteisen kielen?
Timo-Pekka Uotila 14.3.2019

Kuvittele mielessäsi tilanne: tuore startup-yritys on juuri saanut audienssin ison yrityksen innovaatiojohtajan pakeille. Startup-yrittäjä on vakuuttunut omasta liikeideastaan ja tuotteestaan ja tarvitsee mielestään nyt vain ison yrityksen jakelukanavia tavoittaakseen uusia potentiaalisia asiakkaita. Tapaaminen menee kuitenkin penkin alle – innovaatiojohtaja kokee, ettei saanut arvostusta tapaamisessa osakseen, yhteistyökumppanuudelle asetetut kriteerit ja riskimittarit näyttävät punaista, ja johtajan henkilökohtaiset tavoitteet eivät tukeneet tämäntyyppistä yhteistyötä.

Yhteistyötä ja mahdollisia innovaatioita ei tällä kertaa saatu luotua. Olisiko jotain voitu tehdä toisin?

Startup-yritysten ja isojen yritysten välinen yhteistyö ei ole helppoa. Vaikka monesta suuresta yrityksestä löytyy nykyisin sisäinen yrityshautomo tai -kiihdyttämö, on aito yhteistyö startuppien kanssa joskus haastavaa. Luontevat rajapinnat startup-yritysten, korkeakoulujen ja yrityksen väliltä puuttuvat.

Tätä osaamista voidaan kuitenkin yrityksissä vahvistaa.

 

Yhteinen alusta, yhteinen kieli – mahdollisuus vuorovaikutukseen

 

Kolmivuotisessa, vuoden 2019 alusta alkaneessa CORSHIP – tutkimus- ja kehityshankkeessa luodaan osaamista yritysten, startup-yritysten, ja korkeakoulujen välistä osaamista tukemaan. Hankkeen kuluessa suunnitellaan ja luodaan MOOC-kurssi, Microcredentials-pätevyys sekä työkalupakki yrityksille tukemaan avointa innovaatiotoimintaa ja sisäistä yrittäjyyttä (corporate entrepreneurship).

Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa yrittäjämäisen toiminnan lisäksi niitä johtamiskäytänteitä, prosesseja ja rajapintoja, jotka mahdollistavat yrittäjämäisen toiminnan ja innovaatioiden syntymisen startup-ekosysteemissä.

Tavoitteena on yhdistää sekä yritysten johtoa, startup-yrittäjiä että opiskelijoita samalle alustalle. Pyrkimyksenä on luoda yhteistä kieltä ja tunnistaa yhteiset tavoitteet ja erilaiset odotukset eri toimijoiden välillä. Mahdollisuus vuorovaikutukseen yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi auttaa yhteisen kielen luomisessa.

Sisäisen yrittäjyyden teeman lisäksi hankkeessa paneudutaan jatkuvaa oppimista tukeviin osaamissertifikaatteihin sekä digitaalisiin oppimisalustoihin, jotka mahdollistavat tuhansien osallistujien yhtäaikaisen osallistumisen. Tällaiset jatkuvaan oppimiseen kannustavat virtuaaliset oppimisalustat mahdollistavat oppimisen ja ajatusten vaihdon paikasta riippumatta.

Uuden osaamisen tuottaminen työmarkkinoille on erityisesti liiketoimintaorientoituneen korkeakoulun prioriteettina. Osaaminen on kuitenkin luonteeltaan sellaista, että se syntyy parhaiten vuorovaikutuksessa erilaisten toimijoiden ja aitojen käytännön ongelmien ympärille. Isot vakiintuneet yritykset ovat haastavan tehtävän edessä – niiden tulisi yhtä aikaa kyettävä uudistumaan ja samanaikaisesti hyödyntämään jo olemassa olevaa kapasiteettiaan.

 

Startuppien kokeileva henki, vakiintuneiden yritysten kokemus

 

Startup-henkisen ajattelun lanseeraaminen yrityksiin on nähty keinona nopeuttaa tätä uudistumisen ketjua. Startuppien DNA:han luontaisesti kuuluvat testaaminen ja kokeileminen, ja kokeiluista oppiminen yhdessä asiakkaiden kanssa on nähty tavoiteltavana asiana. Startup-henkisen ajattelun yhdistäminen isojen yritysten ajan saatossa kumuloituneeseen osaamiseen niin tuotteisiin, markkinoihin kuin toimialaan liittyen, tarjoaa väylän täysin uudenlaisen ajattelun syntymiseen.

Näitä keinoja ja toimintamalleja hankkeessa tutkitaan parhaiden käytäntöjen, haastatteluiden ja kokemusten näkökulmasta, jotka edelleen jalostetaan korkeatasoiseksi MOOC-kurssiksi ja minipätevyydeksi. Haasteita yhteistyön mahdollistamiseksi päästään ratkaisemaan avoimella MOOC-alustalla hankkeen kuluessa.

Niin, miten alun tapaaminen startup-yrittäjän ja innovaatiojohtajan kanssa olisi voinut mennä?

Yhteistyölle olisi tullut olla yrityksen ylimmän johdon tuki – kun yhteistyön tärkeyteen on herätty yrityksen johdossa, se välittyy myös muualle organisaatioon. Tämä tulisi näkyä myös yrityksen toimintaa ohjaavissa prosesseissa ja käytänteissä.

Valmiit toimintamallit, foorumit tai konseptit olisivat mahdollistaneet yhteistyön raamit ja pelisäännöt molemmille osapuolille ja selkeyttäneet yhteistyötä. Kun yksityiskohdista ei tarvitse erikseen sopia, yhteistyö luistaa.

Johtamiskäytänteet tulisi tukea innovaatioiden syntymistä ja niillä tulisi olla vastuuhenkilö – alhaalta ylöspäin nousevien innovaatioiden hyödyntäminen ja startup-ajattelun juurruttaminen edellyttävät myös toimintaa.

Startup-yrittäjän odotusten ja ison yrityksen tarpeiden tulisi kohdata. Kun toinen yritys on ollut pystyssä muutaman vuoden, joista useimmat ovat olleet olemassaolotaistelua, ja toinen toiminut samalla kaavalla kymmeniä vuosia, voivat aikakäsitys ja odotukset tulevasta olla hyvin eri suuntaisia. Näiden odotusten sanoittaminen mahdollistaa vuoropuhelun aloittamisen.

Euroopan alueella ja globaalisti vakiintuneet yritykset joutuvat uudistamaan sekä johdon ajattelua että toimintamalleja vastaamaan teknologian kehittymisen tuomiin muutoshaasteisiin. Keino tähän uudistumiseen on oman ajattelun äärelle pysähtyminen ja uudenlaisten ajatusten tunnistaminen. Yhteiskehittäminen startup-yritysten ja korkeakoulujen kanssa mahdollistaa haasteen voittamisen.

 


Kirjoittaja Timo-Pekka Uotila (KTT) toimii yhteyspäällikkönä Haaga-Helian StartUp Schoolissa. Hän on tutkinut pitkään yritysten menestymistä inhimillisen pääoman ja johdon ajattelun näkökulmasta. Hän yhdistää työssään tutkimuksellista näkemystä käytännön toimintaan.

Haaga-Helia on mukana vuoden 2019 alussa alkaneessa kolmevuotisessa ERASMUS+ rahoitteisessa Corporate EDUpreneurship – Benefitting Startups, Universities and Corporates across Europe -hankkeessa

www.startupschool.fi

Timo-Pekka Uotila

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *