Priimusluokka tai mestarikurssi – erityisten opinhaluisille opiskelijoille honors-ohjelmia?
Merja Alanko-Turunen 19.3.2019

Lähtökohtana pedagogisissa ohjausprosesseissa on opiskelijan osaamistarpeisiin vastaavan oppimispolun rakentaminen. Henkilökohtaistaminen ja joustavat opintopolkuratkaisut alkavat olla jo arkipäivää ammattikorkeakouluissakin. Mitä jos opiskelija haluaakin tätäkin enemmän? Hän haluaa heittäytyä tavanomaista kunnianhimoisempiin projekteihin ja terävöittää osaamistaan huippuunsa – millaisia yhteisöllisiä oppimismahdollisuuksia tarjoamme hänelle?

 

Honors-ohjelmat haastamassa opiskelijoita

 

Vieraillessani helmikuussa 2019 NHL Stendenin ammattikorkeakoulussa Leeuwardenissa Alankomaissa tapasin Nants Schulstran, joka vastaa ammattikorkeakoulun X-labista, joka on osa heidän honors-ohjelmaansa. X-lab on lyhenne excellence laboratoriosta. Tällainen erinomaisuuden tavoitteluun rakennettu tila tarjoaa hänen mukaansa mahdollisuuden opiskelijoille opinnoissaan loistamiseen, oman osaamisen venyttämiseen ja erinomaisuuden kulttuurin osallistumiseen.

Erinomaisuuden kulttuuria halutaan pitääkin normina ja normaalina. Tavoitteena on, että se inspiroivana tarttuisi koko ammattikorkeakoulun toimintakulttuuriin. Schulstra kuvaili X-labiä eläväiseksi oppimisyhteisöksi, jossa opin- ja kokeilunhaluiset opiskelijat tuottavat lisäarvoa itselleen, ammatilliselle kehittymiselleen, opiskeltavan alan käytännöille tai jopa koko yhteiskunnalle.

Alankomaissa kuten Suomessakin on pitkään haluttu pitää kiinni koulutuksellisesta tasa-arvosta. Erityistä huomiota on haluttu antaa vain erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Monen mielestä kunnianhimoiset ja kokeilunhaluiset opiskelijat oppivat muutenkin: he eivät tarvitse mitään erityisiä opintopolkuja. Erinomaisuuteen liittyvät asenteet ovat kuitenkin muuttuneet 20 vuoden aikana Alankomaissa. (Esim. Wolfensberger 2015.)

Honors-ohjelmien taustalla ollut Alankomaiden hallituksen jo vuosia sitten käynnistämä Sirius-ohjelma. Sen lähtökohtana ei ainoastaan ollut erityisen opinhaluisten opiskelijoiden tarpeiden täyttäminen vaan entistä kunnianhimoisemman oppimiskulttuurin luominen korkeakoulutukseen. Nykyään melkein kaikissa alankomaisissa ammattikorkeakouluissa ja tiedekorkeakouluissa on honors-ohjelmia niin kandidaatti- kuin maisteritasoilla.

Ohjelmissa peruspilareina ovat opiskelijoiden, opettajien ja ympäröivän yhteisön kanssa rakentuva yhteisöllisyys, osaamisen korkeatasoinen kehittäminen ja vapaus. Tavallisesti nämä ohjelmat ovat opiskelijoille ylimääräisiä, eli he opiskelevat normaaliohjelmansa lisäksi honors-ohjelmassa. Ohjelmiin liittyvät työskentelykokonaisuudet voivat olla erilaisia opintopistemääriltään.

 

Korkeakoulutuksen tulevaisuutta myös Suomessa?

 

Honors-ohjelmien tehtävänä on myös toimia aktiivisen opetussuunnitelmakehitystyön muutoslaboratorioina ja testialustoina. Jotkut yltiöpäisimmät ovat jopa todenneet, että honors-ohjelmat ovat korkeakoulutuksen tulevaisuus.

Meilläkin Suomessa on viime aikoina mielellään puhuttu huippuosaajista, huippuyksiköistä ja huippuyliopistoista. Tutkiessaan suomalaisia honors-ohjelmia Wolfensberger (2015) tunnisti mm. Päivölän opiston matematiikkalinjan ja oli löytänyt Aalto-yliopiston jo vuonna 2009 aloitetun IT-alan honors-ohjelman, Turun yliopiston IT-alan nopeutetun opiskelijaohjelman sekä Oulun yliopiston kielten opiskeluun liittyneen erityisohjelman, eli erinomaisuusajattelu on hiipimässä vähitellen myös meidän korkeakouluympäristöömme. Tosin emme taida edelleenkään haluta käyttää pedagogisessa puheessamme sellaista termiä kuin lahjakas (gifted tai talented) opiskelija, jota tunnutaan viljalti käytettävän keskieurooppalaisessa honors-ohjelmakeskusteluissa.


Merja Alanko-Turunen on yliopettaja Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Kirjoituksen taustalla on Työelämäpedagogiikka-hanke (OKM), jossa Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu on kumppanina. Hankkeessa tutkitaan muun muassa, miten työelämätaitoja opitaan kampuksella.

Lähde:

Wolfensberger, M. V. C. 2015. The Netherlands: Focus on Excellence Honors Programs. Teoksessa Wolfensberger, M.V.C (toim.) Talent Development in European Higher Education. Honors programs in the Benelux, Nordic and German-speaking Countries,150–228. Springer Open. https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-319-12919-8

Merja Alanko-Turunen

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *