Miten saamme nuoret sitoutumaan työhön?
Annica Isacsson 21.3.2019

Tutustuessaan työnantajaan nuoret arvioivat, miten hyvin työpaikassa tai -tehtävässä voi kehittyä, miten hyvin organisaatiokulttuuri sopii itselle sekä kuinka mukava porukka työpaikalla on. Työltä kaivataan usein merkitystä.

 

Hyvinvoinnin kierre

 

Tämänhetkisen organisaatiotutkimuksen mukaan työn imu ja ilo sekä positiiviset tunteet ovat työelämän kovinta ydintä, koska niillä näyttää olevan selvä yhteys organisaatioiden tuottavuuteen, innovatiivisuuteen ja myös vähäisempiin sairauspoissaoloihin (esim. Hakanen 2009).

Vetovoimaiset organisaatiot panostavat työhyvinvointiin ja hyviin työoloihin. Laajemmin on myös havaittu, että tiimit, joissa positiivisen kommunikaation ja kannustuspuheen osuus oli vähintään kolminkertainen negatiiviseen puheeseen verrattuna, menestyivät selvästi paremmin (kannattavuus, asiakastyytyväisyys) kuin tiimit, joissa näitä esiintyi vähemmän.

Työhyvinvointiin vaikuttavat myös niin sanotut psykososiaaliset tekijät, kuten työn henkinen kuormittavuus, yksilön kokemus työn hallinnasta ja palkitsevuudesta sekä kuulluksi tuleminen ja sosiaalinen tuki työyhteisössä. Hyvä työilmapiiri tukee työhyvinvointia ja vähentää stressiä (Dackert 2010). Negatiivisella tunnejäljellä voi olla kauaskantoiset ja myös fyysiset vaikutukset. Siksi positiivisiin tunnekokemuksiin ja tunneilmapiiriin tulisi panostaa.

Tunneilmapiiri vaikuttaa myös opiskeluun, oppimiseen, motivaatioon, sillä tunteet ovat olennainen osa ihmisyyttä, ja ne vaikuttavat kaikkeen toimintaamme.

 

Kriittinen työelämätaito

 

Työelämä, johon nuoria koulutetaan, tarvitsee tunneälyä (mm. Järvelä 2016). Rantasen (2018) mukaan onkin tärkeää tiedostaa, kuinka merkityksellisiä tunteet ovat ja kuinka paljon ne vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Työssä koetut ja ilmaistut tunteet vaikuttavat laajasti työntekijöiden motivaatioon, ajatteluun, päätöksiin ja yhteistyökykyyn, ja tämä kaikki näkyy tuloksissa nopeasti. Kyseessä on siis kriittinen työelämätaito.

Suurin voimavara sekä opinnoissa että työelämässä ovat muut ihmiset. Opettajan ja esimiehen tärkein tehtävä on edistää yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Parhaimmin ja tehokkaimmin sen voi tehdä luomalla luottamuksellinen ilmapiiri, jossa tunnekokemuksista uskalletaan puhua.

Tunneosaamista voi myös harjoitella ja vahvistaa esimerkiksi toisia arvostamalla, kiittämällä, kannustamalla, luomalla uskoa, antamalla kehittävää palautetta sekä sanoittamalla myönteisiä asioita. Koskaan ei pitäisi unohtaa, että kielteinen ilmapiiri tarttuu. Emotionaalinen älykkyys on myös vahvasti kytköksissä onnistumisen tunteeseen, joka on äärimmäisen tärkeä oppimisen, opiskelun ja työn konteksteissa.

Korkeakoulujen ja työyhteisöjen ei siis pitäisi panostaa ainoastaan tunnetaitojen ja osaamisten edistämiseen vaan myös positiivisten tunteiden ilmaisutaitoihin, sillä kannustavalla ja kehittävällä yhteistyöllä on positiivisia vaikutuksia Tällöin ei ole yhdentekevää, miten puhumme ja miten ymmärrämme muiden ihmisten tunteita, vaan myös minkälaisen tunnejäljen jätämme jälkeemme. (Isacsson, A. et al 2019.)

Herää kysymys, miten voimme entistä paremmin edistää positiivisia tunnetiloja sekä opiskelu- ja työkokemuksia. Miten tuemme opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden tunnetaitoja ja työhön sitoutumista osana laaja-alaista ammatillista kompetenssia alalla kuin alalla?

 

 

Lähteet

Dackert, I. (2010) The impact of team climate for innovation on well‐being and stress in elderly care. Journal of Nursing Management 18, 302–310

Järvelä, A. 2016. Yleisten taitojen ja tunneälytaitojen tärkeys laskentatoimen työntekijöille. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto

Hakanen, J. 2009. Työn imun arviointimenetelmä (Utrecht Work Engagement Scale). Työn imu-menetelmän käyttäminen, validiointi ja viitetiedot Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos

Isacsson, A., Raatikainen, E., Ekström, M. (2019) Tuhannet tunteet – opiskelijoiden tunnekokemukset korkeakoulussa. Haaga-Helia AMK. eSignals. Luettu: https://julkaisut.haaga-helia.fi/tunne-julkaisu-opiskelijoiden-tunnekokemukset-korkeakoulussa/

Rantanen, J. 2018. Tulevaisuudessa menestyy se, jolla on hyvät tunnetaidot. Helsingin Sanomat 10.9.2018

Rekrytointitutkimus, 2016. Rekrytointi nuorten ammattilaisten silmin. @Talent Recruiting

Luettu: https://atalent.fi/wp-content/uploads/2016/09/aTalent_Rekrytointitutkimus2016.pdf

Annica Isacsson

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *