Sukupolvi Z:n kanssa työelämässä 
Elina Iloranta 21.3.2019

Z on sukupolvi, jolle työskentely opintojen ohella on arkipäivää. Yhteiskunta ja koulutus eivät kuitenkaan tunnu vielä kovin hyvin taipuvan nykyajan vaatimuksiin. Muutos vaatii painotuksen siirtämistä pelkkien opintojen sijaan työntekoon. 

Suomalaisista ammattikorkeakouluopiskelijoista noin 50 % käy töissä opintojensa ohella. Haaga-Heliassa luku on vielä suurempi: yli 80 %. Muihin Euroopan maihin verrattuna suomalaiset korkeakouluopiskelijat käyvät useammin oman alansa töissä, joten mistä tahansa työstä ei ole kyse. 

Korkeakouluopinnot tuntuvat kuitenkin olevan suunniteltu opiskelijalle, joka voi sitoutua opintoihinsa täysipäiväisesti. On toki olemassa monimuotolinjoja, mutta niissäkin on usein oma tiukka ohjelmansa, johon työssäkäyvän opiskelijan tulisi sitoutua 

Sukupolvi Z:n sanotaan olevan aiempia sukupolvia itsenäisempi ja yrittäjämäisempi. Työkokemusta heillä on jo nuoresta pitäen ja yleensä säännöllinen työnteko aloitetaan viimeistään korkeakouluopintojen aikana. Työelämän epävarmuus on heille normaalia ja muutoksiin mukautuminen arkipäivää. He osaavat kuitenkin myös vaatia: he vaativat työelämältä ymmärtäväisyyttä ja odottavat, että työ joustaa muun elämän mukaan.  

Miten yhteiskunnan tulisi vastata tai sopeutua tähän koulutuksen ja työelämän rajojen hämärtymiseen? 

 

Mitä jos työssäkäynti olisikin se juttu? 

 

Osa opiskelijoista käy töissä elättääkseen itsensä, osa työn mielekkyyden takia ja osa vain luodakseen kontakteja työelämään. Mikään näistä syistä ei ole huono; joka tapauksessa he oppivat työssään oman alansa ammattiosaamista sekä yleisiä työelämätaitoja. Siis asioita, joita he ovat tulleet ammattikorkeakouluun opiskelemaan ja joita tavoitteenamme on heille opettaa.  

Mitä jos työssäkäynti olisikin se juttu, jonka ympärille opinnot ammattikorkeakoulussa rakennetaan? opintojen ohessa työtä tekevien suuri määräosoittaa, että työn ja opintojen yhdistäminen toimii jo melko hyvin. X-sukupolvelle nykytilanne saattaa jopa riittää, mutta riittäkö se enää Z-sukupolvelle? He odottavat, että heidän yksilöllinen tilanteensa otetaan huomioon ja he itse myös suunnittelevat elämäänsä yrittäjämäisesti uutta oppien ja omia reittejä kulkien.  

Mitä jos toisimme työnteon sivusta keskiöön ja kehittäisimme polun, jonka opiskelija suorittaa omassa työssään oppien? Uskaltaisimme siis olla kirjaimellisesti AMMATTIkorkeakoulu 

 

Opiskelua työn opinnollistamisen alustalla 

 

Käytännössä työnteon ja opintojen yhdistäminen voisi onnistua siten, että ryöntekoon ja työssä oppimiseen keskittyvät opinnot rakentuisivat opiskelijan työn, mielenkiinnon kohteiden ja henkilökohtaisen tilanteen ympärille. Perusajatuksena on, että oppimista tapahtuu kaikkialla, ei ainoastaan luokkahuoneessa, ja myös luokkahuoneen ulkopuolella tapahtunut oppiminen voi olla korkeakoulutasoista. Opinnot voisivat koostua esimerkiksi teoriatyöpajoista, vertaiskohtaamisista ja säännöllisistä ohjaustapaamisista. Sen lisäksi opiskelija reflektoisi omaa oppimistaan vaikkapa videoblogissaan.  

Pelko siitä, että oman työn ympärille rakennettu opintopolku olisi liian yksipuolinen, haihtuu hetikun  näkee opiskelijat jakamassa kokemuksiaan ja ratkomassa toistensa haasteita vertaiskohtaamisessa.  

Kaikille opiskelijoille tällaiset opinnot eivät tietenkään sovi, tai ainakin he tarvitsisivat hyvin paljon tukea ja ohjausta opinnoista suoriutuakseenJa tuentarvitsijoita löytyy varmasti myös sukupolvi Z:n edustajista kuten kaikista muistakin sukupolvistaToisaalta moni taas loistaisi, jos pystyisi yhdistämään työn ja opinnot luontevasti yhdeksi kokonaisuudeksi. Olisi mahtavaa, jos korkeakoulu voisi toimia oppimisen alustana. Sellaisena, jossa verkostoidutaan, opinnollistetaansaadaan ohjausta ja kehitetään ammattitaitoa yhdessä ja erikseen.  

 

Haaga-Helia  oppimisen alustana 

 

Sukupolvi Z:n toiveissa ovat räätälöidyt opintoratkaisut, valinnan vapaus ja opintojen sisältöihin vaikuttaminen. Tiedon hankkiminen ja sen yhdisteleminen on heille luontevaa, ja he haluavat olla luomassa uutta. Vaikuttaa siis siltä, että joustavia polkuja sekä työn ja opintojen yhdistämistä todella tarvitaan. Vielä niitä ei juuri näy muuta kuin tulevaisuuden kuvauksissa, joten meillä on loistava mahdollisuus tarttua toimeen ja olla työn ja opintojen yhdistämisen pioneereja. Ehkä työn ympärille rakentuvasta “alusta”-koulutuksesta voisi tulla Haaga-Helian oma erikoisosaaminen tai valttikortti koulutusmarkkinoilla.  

 

Lähteet 

Eurostudent 2017 

Elina Iloranta

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *