Alueelliset yrittäjyysekosysteemit – yrittäjyyden menestysresepti
Anette Kairikko 4.4.2019

Perinteisesti yrittäjyys on nähty lahjakkaiden, sinnikkäiden ja kekseliäiden yksilöiden suorituksena. Yksilön ominaisuuksia korostavat sankaritarinat ovat luonnollisesti puhuttelevia suurelle yleisölle. Myös akateeminen tutkimus on tuottanut paljon tietoa yrittäjyyden menestystekijöistä nimenomaan yksilön ominaisuuksien kautta.

Sankariyrittäjien rinnalle on vakiintunut kuitenkin myös vilkas akateeminen ja julkinen keskustelu yrittäjyyttä myönteisesti tukevista yrittäjyysekosysteemeistä. Ekosysteemeissä toimijat ovat toisistaan erillisiä, mutta keskinäisriippuvaisuuksien ja vuorovaikutuksen kautta kytköksissä toisiinsa. Ideaalitapauksissa ideat ja ihmiset virtaavat yrittäjyysekosysteemin sisällä synnyttäen uutta liiketoimintaa.

Katsottaessa alueita, joissa menestyksekästä yrittäjyyttä esiintyy erityisen paljon, nähdäänkin, että yrittäjyyden menestysresepti on kokoelma raaka-aineita, jotka ovat kosketuksissa toisiinsa. Raaka-aineita menestysreseptiin ovat itse ideoiden ja yrittäjätiimien lisäksi yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri ja sitä tukevat julkisen vallan toimet, korkeakoulut, suuret yritykset, varhaiset referenssiasiakkaat, rahoituksen saatavuus, esikuvat ja mentorit. Alueellisia yrittäjyysekosysteemejä tutkinut Ben Spigel puhuu yrittäjyysekosysteemien materiaalisista, kulttuurisista ja sosiaalista tekijöistä.

Korkeakouluilla on tärkeä tehtävä yrittäjyysekosysteemeissä uusimman tiedon ja tutkimuksen tuottajana. Korkeakoulut ovat tänä päivänä niin maailmalla kuin Suomessakin myös vahvasti tunnistaneet yrittäjyyden merkityksen ja niiden sisälle on syntynyt elinvoimaisia yrityshautomoita, kuten Haaga-Heliassa toimiva StartUp School. Suurissa yrityksissä puolestaan tunnistetaan toisaalta tarve ketterälle kehittämiselle ja innovaatioille, ja niiden intressissä onkin olla tekemässä yhteistyötä startupien kanssa. Hautomot ja kiihdyttämöt puolestaan ovat tärkeitä toimijoita ekosysteemien välikäsinä ja rakentajina.

Yrittäjyysekosysteemien toimijat ja ominaisuudet on jo laajasti tunnistettu. Lisää tietoa tarvitaan vielä siitä, miten nämä ekosysteemit toimivat. Mitä paremmin pystymme ymmärtämään vuorovaikutussuhteita, rajapintoja, parhaita käytänteitä ja toimintaa, siis vastamaamaan kysymykseen miten, sitä paremmin pystymme edistämään innovaatioiden, yrittäjyyden ja kansainvälistenkin menetystarinoiden syntyä.

Yrittäjyysekosysteemit ovat myös vahvasti kontekstiin sidottuja, joten ymmärrystä ja tietoa tarvitaan, mitä tulee erilaisiin toimialoihin ja maantieteellisiin konteksteihin. Muuan startup-yrittäjä kiteytti tämän keskustelussamme mainiosti seuraavalla vertauskuvalla: ”Navigoitaessa Helsingin edustalla ei San Franciscon edustan merikartta auta.” Alueellista tutkimusta siis tarvitaan, jotta alueiden potentiaali ja luontaiset vahvuudet saadaan vielä paremmin valjastettua menestyksekkään yrittäjyyden reseptin raaka-aineiksi. Helsingin alueen yrittäjyysekosysteemin ominaispiirteeksi ja erityiseksi vahvuudeksi on muuten The Global Startup Ecosystem Report 2018 mukaan tunnistettu paikalliset yhteydet ja suhteet toimijoiden kesken. Tässä ominaisuudessa Helsingin alue rankattiin 2018 globaalissa vertailussa jopa kaikkein korkeimmalle ohi maailmankuulujen, ikonisten startup-ekosysteemien.


Kirjoittaja Anette Kairikko toimii lehtorina Haaga-Helian Porvoon campuksella. Hän tekee parhaillaan yrittäjyyden väitöskirjaa Westminster Business Schooliin Lontooseen startupien varhaisesta kansainvälistymisestä.

Haaga-Helia on mukana vuoden 2019 alussa alkaneessa kolmevuotisessa ERASMUS+ rahoitteisessa Corporate EDUpreneurship – Benefitting Startups, Universities and Corporates across Europe -hankkeessa.

Anette Kairikko

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *