Miten opettajien osaamista kehitetään?
Heli Bergström 5.4.2019

Miten ammatillisen opettajan osaamista kehitetään? Kysyimme tätä ammatillisen koulutuksen johtajilta. Kirjoituksen lähteenä ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöjohtajan ja prosessijohtajan sekä kolmen eri ammattioppilaitoksen rehtori-toimitusjohtajan, kehitysjohtajan ja pedagogisen johtajan ajatukset.

Joissakin oppilaitoksissa on tehty henkilökohtaisia ja tiimikohtaisia osaamisen arviointeja, joilla on selvitetty, millaista osaamista oppilaitoksessa jo on, millaista osaamista tarvitaan lisää ja esiintyykö selkeitä osaamispuutteita työelämän vaatimuksiin nähden. Toisissa oppilaitoksissa osaamisen kehittäminen on integroitu osaksi opettajan työtä webinaareiksi ja valmennuksellisiksi modulaarisiksi ohjelmiksi, joissa otetaan huomioon henkilökohtaistaminen ja ohjaus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, johtaminen ja mahdollistava organisaatiokulttuuri. Useassa oppilaitoksessa on valittu noudatettavaksi jokin osaamisen kehittämisen viitekehys, esim. 70/20/10-malli. Tämä malli tarkoittaa sitä, että oppimisesta ja kehittymisestä 70 % tapahtuu käytännön työtä tekemällä, 20 % muilta oppimalla ja 10 % formaalissa koulutuksessa.

Myös mentorointimalleja on käytössä, ja niiden käyttöä ollaan vahvistamassa. Mentorointi on keino varmistaa hiljaisen tiedon pysyminen oppilaitoksessa. Esimiesten tehtävänä onkin rohkaista opettajia mentorointiin ja vapauttaa heille aikaa siihen.

Laadunhallintajärjestelmiä käytetään oppilaitoksissa myös henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta, koska niillä voidaan ennakoida työelämän tarpeita ja niissä on mukana henkilöstönäkökulma. Kehityskeskusteluissa määritellään osaamiset joko vapaasti arvioiden tai erityisen osaamisen arvioinnin työkalun avulla. Henkilöstöä ja varsinkin opettajia kannustetaan syventämään koulutustaan; ammatillisissa oppilaitoksissa esimerkiksi ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja ammattikorkeakouluissa jatkotutkintoja.

Työssäoppiminen on matalan kynnyksen osaamisen kehittämistä, ja sitä on helppo kokeilla esimerkiksi työskentelemällä pareittain tai tiimeissä tai kokeilemalla työskentelyä omalla epämukavuusalueella. Työkierto on oivallinen esimerkki työssäoppimisesta.

Sellaiset osaamisen kehittämisen tavat, missä opettajat pääsevät muiden oppilaitosten henkilöstön kanssa yhteen, ohjattuun verkottumiseen ja yhdessä tekemiseen, tuottavat paljon hyviä ideoita. Kyseessä ei ole sinänsä iso asia, mutta niillä saadaan aikaan enemmän vaikuttavuutta pidemmällä tähtäimellä.

Unohtaa ei myöskään voi sisäisiä kehittämishankkeita, ulkoisella rahoituksella tehtäviä tutkimus-, innovaatio- ja kehittämishankkeita tai verkostoyhteistyötaitojen kehittämistä. Lisäksi varsinkin ammattikorkeakouluissa puhutaan työn opinnollistamisesta, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan ja työtään.

 

Katse keskijohtoon

 

Haastattelujen perusteella on selvää, että oppilaitoksissa tarvitaan monia erilaisia osaamisen kehittämisen ja jakamisen tapoja. Osassa oppilaitoksia on hyvinkin strukturoidut osaamisen kehittämisen järjestelmät, toisissa toimitaan vielä A4-periaatteella.

Kehittämiseen liittyvät ympäristöstä tulevat vaatimukset ja ylimmältä johdolta tulevat toteuttamispyynnöt lankeavat jonkun tehtäviksi. Tämä joku on usein keskijohtotason esimies, joka toimii opettajien ja ylimmän johdon välisenä näkemysten ymmärryttäjänä.

Koulutuspäällikkötason esimiehet vievät käytännössä kehitystä eteenpäin, mutta mistä heille tarvittava tuki? Näkemykseni mukaan yksi ratkaisu voisi olla ylimmän johdon ja keskijohdon välinen vastuiden ja luottamuksen uudelleen jakaminen tai järkevöittäminen siten, että koulutuspäällikkötason esimiehet saisivat aidosti tehdä päätökset oman henkilöstönsä osalta tulosvastuullisesti. Näin mahdollistettaisiin opettajien osaamisen kehittäminen entistä innovatiivisemmin.


Artikkelin kirjoittaja on Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Heli Bergström (TkT, KM, MBA). Artikkelin pohjana olleet OPEKE-hankkeen haastattelut toteuttivat Heli Bergström ja Marja Brandtberg. Haastattelujen litteroinnit teki Marja Brandtberg.

Heli Bergström

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *