Kampusratkaisut Suomessa
Heli Bergström 23.4.2019

Millaisia kampusratkaisuja Suomessa on ammatillisessa koulutuksessa? Eroavatko ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kampusratkaisut toisistaan? Tämän kirjoituksen lähteenä on suuren kaupungin elinkeinojohtajan ajatukset.

Suurin osa ammattikorkeakouluista ja ammatillista oppilaitoksista on joutunut hajauttamaan toimintaansa usealle paikkakunnalle tai vähintäänkin useaan toimipisteeseen. Syynä ovat useimmiten tilaongelmat, mutta myös yhteiskunnalliset ja käytännön asiakaspalvelun näkökulmat nousevat esille. Onko hajauttaminen oppilaitoksen toiminnan kannalta järkevää ja kustannustehokasta toimintaa? Jos hajauttamisen tarkoituksena on palvella elinkeinotoimintaa paremmin, se lienee perusteltua.

Oppilaitokset tarvitsevat työelämänäkökulmaa ja elinkeinoelämän näkemyksiä suunnitellessaan logistisesti järkeviä kampus- ja verkostoratkaisuja. Onko Suomi todella niin iso, että yhden kunnan alueella tarvitaan jopa kymmenkunta erillistä kampusta? Jos oppilaitoksen johto ymmärtää työelämän nykytrendit, se ottaa myös kampusratkaisuissa huomioon työnteon ja opiskelun ympäristöjen fyysisen läheisyyden.

Oppilaitos pystyy rakentamaan tulevaisuutta, jos se osaa lukea merkkejä uusien työn tekemisen paikkojen näkökulmasta. Kunta puolestaan pystyy rakentamaan tulevaisuutta, jos se näkee oppilaitosten potentiaalin ja ymmärtää tarjota niille fyysisiä paikkoja, joissa on mahdollista yhdistää tulevaisuuden oppimisympäristöt ja työ. Tulevaisuuden oppimisympäristöinä nähdään avoimet oppimisympäristöt (Bergström, tulossa).

Opiskelun ja työnteon välistä raja-aitaa pitää elinkeinoelämän näkökulmasta hämärryttää vielä paljon nykyistä enemmän. Tämä viittaus tarkoittaa ensinnäkin sitä, että opiskelu ja työteko vuorottelevat tulevaisuudessa yhä enemmän. Toiseksi se tarkoittaa sitä, että kampusratkaisujen pitää fyysisten rakennusten lisäksi sisältää myös virtuaaliset kampusratkaisut, jotta sekä opiskelijaa että elinkeinoelämää voitaisiin palvella vuorokauden ajasta riippumatta. (Bergström, tulossa.)


Artikkelin kirjoittaja on Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Heli Bergström (TkT, KM, MBA). Artikkelin pohjana olleet OPEKE-hankkeen haastattelut toteuttivat Heli Bergström ja Marja Brandtberg. Haastattelujen litteroinnit teki Marja Brandtberg.

 

Heli Bergström

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *