Voiko työssäoppiminen olla sivistävää?
Jari Laukia 24.4.2019

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoisia työntekijöitä ja asiantuntijoita sekä kehittää työelämää. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tavoite on tukea opiskelijoiden kehitystä sivistyneiksi ja tasapainoisiksi yhteiskunnan jäseniksi.  Auki kirjoitettu tavoite on, että koulutukseen liittyvä työssäoppiminen lisääntyisi. Voiko työssä tapahtuva oppiminen olla sivistävää?

On syytä avata sivistyskäsitettä ja pohtia sivistävän työn määritelmää.

Käsite sivistys liittyy vahvasti koulutukseen. Yksi sivistyksen näkökulma onkin koulusivistys. Suomalaisen koulutuksen kantaisät Uno Cygnaeus ja Mikael Soininen eivät nähneet työelämään valmentavaa koulutusta sivistävänä, koska oppimisen tavoitteet eivät olleet opiskelijan vapaasta tahdosta lähteviä, kasvattavia tavoitteita. Sen sijaan opiskelijan vapaasta tahdosta lähtevä käytännön taitojen, esimerkiksi käsityön oppiminen, oli kasvattavaa ja sivistävää.

Johan Vilhelm Snellman kytki sivistyksen laajempaan yhteyteen. Sivistys tarkoitti kiinnostusta ihmiskunnan korkeimpiin asioihin ja kykyä edistää niitä. Akateeminen osaaminen ja käytännön osaaminen edistivät ihmiskunnan sivistyksellisiä tavoitteita. Yksilön sivistykseen kuului, että hän vaikutti yhteiseksi hyväksi ja työskenteli ajan hengen mukaisesti.

Myöhemmin 1920–1930-luvuilla ammattikoulukeskustelussa haluttiin nähdä opillisen sivistyksen käsittävän sekä käytännön osaamisen että henkisen sivistyksen. Esimerkiksi kansanedustaja Hilja Pärssinen esitti tällaisia määritelmiä ammatillisen koulutuksen sivistystehtävälle.

Toisen maailmansodan jälkeen koulutuksen tehtäväksi haluttiin nostaa ammatillisen osaamisen lisäksi aatteellisia, siveellisiä ja yhteisöllisiä tarkoitusperiä. Myös työelämää oli tarpeen kehittää. Tayloristisesta yksitoikkoisesta työstä tuli siirtyä kehittävään työhön. Työpaikalla tapahtuva oppiminen lisääntyi ammatillisessa koulutuksessa hyvin hitaasti. Poikkeuksena olivat uudet valtion keskusammattikoulut, joissa siirryttiin kolmivuotiseen koulutukseen. Yksi vuosi opittiin työpaikalla.

1960-luvun koulupuheessa yleissivistyksen ja ammattisivistyksen käsitteet alkoivat lähestyä toisiaan. Teoreettinen osaaminen oli myös ammattiosaamista riippuen osaamisen käyttötarkoituksesta. Ammatillisella koulutuksella oli kuitenkin laajempi tehtävä kuin työn käytännön osaaminen. Työn oletettiin muuttuvan luovaksi ja fyysisen työn vähenevän. Ammattioppilaitoksen kansalaistiedon oppikirjan mukaan työn tuli olla mielekästä ja hyödyllistä sekä tarjota työntekijälle tavoittelemisen arvoisia päämääriä. Vuonna 1982 ilmestyneessä teoksessa Ihminen ja sivistys Reijo Wilenius toteaa, että ihminen saattoi sivistyä työn kautta, mikäli hän pystyi kehittämään kykyjään työssä. Tällainen työ, jossa työntekijä pystyi ylläpitämään ja kehittämään kykyjään, oli sosiaalisesti mielekästä. Sivistynyt työntekijä toisaalta pystyi vastaamaan työelämän muuttuviin vaatimuksiin ja luomaan itselleen tehtäviä.

Tampereen yliopiston professori Petri Nokelaisen mukaan opiskelijan motivaatioon ja opintojen sujuvaan etenemiseen vaikuttaa se, että opintojen organisoimisessa ja toteuttamisessa pystytään ottamaan huomion opiskelijan autonomia, opiskelijan mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä ja miten hän opiskelee. Tässä ollaan aika lähellä Cygnaeuksen ja Soinisen näkökulmaa sivistävästä, opiskelijan vapaasta tahdosta lähtevästä oppimisesta.

Sivistävä toiminta on vuosien varrella määritelty siten, että siihen liittyy yksilön kasvaminen ja kehittyminen, toiminnan laajempi yhteys työelämään tai yhteiskuntaan sekä toiminnan yhteisöllisyys ja yksilön kantama vastuu tekemisistään. Työn tekninen osaaminen ei ole riittävä ehto täyttämään sivistävän työn määritettä.

Voiko siis työssä tapahtuva oppinen olla sivistävää? Kyllä voi, mikäli se työ, mitä tehdään, täyttää sivistävän työn määritelmän. Ehkä parhaiten ammatillisen koulutuksen sivistystehtävä toteutuu työelämän ja oppilaitoksen yhteistyönä.

 

Lähteet:

Laukia, J. 2013. Tavoitteena sivistynyt kansalainen ja työntekijä. Ammattikoulu Suomessa 1899-1987.

Nokelainen, P. 2019. Kohti itseohjautuvaa oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 1/2019.

Wilenius, R. 1982. Ihminen ja sivistys.

FT, johtaja, Haaga-Helia Ammatillinen Opettajakorkeakoulu

Jari Laukia

FT, johtaja, Haaga-Helia Ammatillinen Opettajakorkeakoulu

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *