Hyvä yhteistyö tuottaa yhteistä kieltä
Leena Härkäpää, Henna Heinilä ja Virve Vainio 8.5.2019

Yhteinen kieli on keskeinen kehittämisväline yhteistyössä. Oppilaitoksilla ja työelämällä on oma paikallinen kielensä, joka koskee esimerkiksi ammattitaidon ja työalan sanastoa ja käsitteistöä. Voisiko oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä edistää kehittämällä niiden yhteistä kieltä?

Yhteisen kielen oppimiselle on hyvät edellytykset, jos yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen käytetään riittävästi aikaa. Jatkuva yhteistyö ja vuorovaikutus tuottavat vähitellen me-yhteisön, joka luo uutta yhteistä kieltä ja yhteistä kulttuuria. Tällaisessa yhteisössä on mahdollista jakaa ymmärrys yhteistyön kannalta keskeisten käsitteiden sisällöistä ja merkityksistä. Tarkastelemme tässä tekstissä kahta keskeistä käsitettä vastavuoroinen kumppanuus ja arviointi moniin kohteisiin liittyvänä arviointina. Tulkintamme perustuu ammatillisesta opettajakoulutuksesta kertyneeseen kokemukseemme.

 

Vastavuoroinen kumppanuus

 

Kumppanuus tarkoittaa sitä, että yhteistyötä tekevien osapuolten päätavoitteet ovat samat, että toiminta ja roolit ovat tasa-arvoisia ja että kumppanit tukevat ja kannustavat toisiaan. Hyvään kumppanuuteen liittyy myös iloa, joka motivoi jatkoon.

Yksi kumppanuuden perusohje on: ”Kuuntele, suunnittele ja toteuta yhdessä.” Kumppanuuden tulee toteutua konkreettisessa arjen työssä, niin opiskelijoiden ohjauksessa kuin erilaisissa tapaamisissa. Kumppanien keskinäiset tapaamiset voivat hyvin olla spontaaneja ja vailla tarkkaa käsikirjoitusta. Kohtaaminen on kuitenkin tärkeää, sillä kaikkia kiinnostavat teemat ja ideat vaativat syntyäkseen yhteistä aikaa ja innostavan ilmapiirin. Syntyneet ideat voivat parhaimmillaan johtaa kehittämisyhteistyöhön ja yhteisiin projekteihin.

Työntekijät tarvitsevat jatkuvasti uuden oppimista. Työelämän muutoksiin joustavasti reagoiva koulutus ennakoi muutosta, uudistaa koulutusta ja suunnittelee koulutuksen sisältöjä yhdessä kumppaneiden kanssa. Työelämä haluaa olla yhteistyössä mukana, mutta odottaa oppilaitoksilta vastavuoroista kumppanuutta. Tasavertaisina kumppaneina voidaan järkevästi kehittää esimerkiksi työelämävalmiuksia, kuten teknistä osaamista, kielitaitoa ja asiakaspalvelua. Vastavuoroinen kumppanuus mahdollistaa parhaimmillaan teorian ja käytännön yhdistymisen käytännön toiminnassa. Kun arjen työtä katsotaan teorian valossa ja teoriaa käytännön valossa, vastavuoroisessa kumppanuudessa voi syntyä hyvin perusteltua yhteistä kehittämistä.

 

Arviointi

 

Opiskelijan tulee olla aina etukäteen tietoinen osaamisen arvioinnin kohteista. Arvioinnin kohteista olisi tämän lisäksi tärkeä neuvotella ja keskustella yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Lisäksi arvioinnin pitäisi pohjautua yhteiseen käsitykseen oppimisesta. Vasta näiden toteutuessa voi syntyä opiskelijan henkilökohtaiseen osaamiseen pohjautuva ja siinä kehittyvä oppimispolku.

Arvioinnin toteuttaminen on vahvasti yhteistyötä. Oppimisprosessia ja siinä syntyvää osaamista arvioivat opiskelija, työpaikkaohjaaja, työnantaja ja opettaja. Arviointia voivat tehdä myös muut työntekijät ja asiantuntijat sekä asiakkaat. Mobiiliohjauksesta on hyötyä arvioinnissa. Sen avulla saadaan nopeasti tietoa osaamisen kehittymisestä ja saatuun tietoon voidaan reagoida ajantasaisesti. Arviointi onkin osa koko oppimisprosessia, ei kertaluontoinen tapahtuma työssäoppimisen lopussa. Jatkuva arviointi edistää oppimista ja ylläpitää oppijan motivaatiota.

Yhteistyötä ja sen toteutumista pitää myös arvioida: mikä edistää yhteistyötä, mikä haittaa sitä ja mitä tulisi kehittää. Jo pelkästään opiskelijan palaute työssäoppimispaikasta ja ohjauksesta on arvokasta tietoa yhteistyön kehittämiselle. Myös yhteistyötä arvioitaessa arvioinnin kriteerit tulee sopia ennalta.

Arvioinnin laadusta pitää huolehtia, ja sitä voidaan tehostaa vertaistyöskentelyllä, joka tuo yhteen useita työssäoppijoita työllistäviä työpaikkoja. Vertaistyöskentely, joka on rehellisesti kantaaottavaa ja ystävällishenkistä, antaa jokaiselle osapuolelle jotakin. Laadukas arviointi tuottaa myös tietoa toiminnan kehittämiseksi. Vertaisarvioinnissa tunnistetaan hyviä käytänteitä ja levitetään niistä tietoa. Yhteistyön arvioiminen edistää osaltaan me-yhteisön muodostumista ja siten yhteisen kielen rakentumista.

Arviointiin tarvitaan aikaa, jotta se tuottaisi hyötyä. Arviointi on teorian ja käytännön yhteen sovittamista, jossa on aina mahdollisuus myös uuden luomiseen. Työpaikkaohjaajalla, opiskelijalla ja opettajalla on siten myös tulevaisuuden luojan rooli. Opiskelija voi ihmetellä ja kyseenalaistaa, samoin voivat tehdä työpaikkaohjaaja ja opettaja. Yhdessä voidaan löytää uudenlaisia ratkaisuja, sillä autenttinen työympäristö tarjoaa erinomaisen ympäristön yhteistyölle ja vastavuoroiselle kumppanuudelle.

 

Kirjoittajat:

Leena Härkäpää, yliopettaja (eläkkeellä)

Henna Heinilä, yliopettaja

Virve Vainio, lehtori

 

HOT-tulkintafoorumi eli Hyvää Ohjausta Työpaikkaympäristössä

Tämä kirjoitus on vuosittain järjestettävän HOT-tulkintafoorumin inspiroimaa jatkopohdintaa. Vuoden 2019 HOT-tulkintafoorumi pidettiin Turun ammatti-instituutin isännöimänä koulutuslaiva Borella Turussa. Tulkintafoorumissa opettajat, työelämä, opiskelijat ja tutkijat keskustelivat oppilaitosten ja työelämän välisestä yhteistyöstä ja sen edistämisestä. Foorumin sisältöön voi tutustua täällä: http://www.laakeri.info/hot-seminaari-26-3-2019/Vuosittain järjestettävä tulkintafoorumi käynnistyi Haaga-Heliassa vuonna 2016. Sen jälkeen foorumi on järjestetty Omniassa Espoossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Yhteisen kielen tapaamispaikka – koulutuslaiva BORE Turussa. Hyvää Ohjausta Työpaikkaoppimisessa HOT -tulkintafoorumi 26.3.2019. Turun ammatti-instituutti vastasi järjestelyistä.
Leena Härkäpää, Henna Heinilä ja Virve Vainio

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *