Viestintä on hyvinvointia: Jokainen tarvitsee mahdollisuuden vaikuttaa ja tulla kuulluksi 
Sanna Leporanta 13.5.2019

Haaga-Heliassa on puhuttu sen 12-vuotisen historian aikana usein meritermein. Kuljemme isossa laivassa. Ne valtamerilaivat tai risteilyalukset kääntyvät hitaasti, mutta kääntyvät kuitenkin. Haaga-Helian laiva on sekin kääntynyt useita kertoja. Olemme ottaneet uusia suuntia sen mukaan, millaisia muutoksia toimintaympäristössämme ja esimerkiksi korkeakoulujen rahoituksessa on ollut vuosien aikana.  

Vuoteen 2023 saakka yhteisenä teemanamme tulee olemaan koulutusuudistus. Haaga-Helian toimintaa kehitetään eteenpäin, ja visiona on tarjota oppimisalusta, eräänlainen koulutuksen tori, jossa erilaiset, yksilölliset valinnat ovat entistäkin monipuolisemmin tarjolla opiskelijoillemme. Tämäkin uudistus, jonka lopputulos on varmasti hieno, haastaa sekä henkilöstöämme että viestintäämme kykyyn elää muutoksissa ja kykyyn luoda visioita pitkälle tulevaisuuteen. Ja kuten uudistukset yleensäkin, ne haastavat myös hyvinvointia. 

Hyvinvointi lähtee arvokeskustelusta 

 

Työhyvinvoinnissa olennaisia rakennuspalikoita ovat esimerkiksi työn mielekkyys, sopiva työmäärä, autonomisuus ja hallinnan tunne omasta työstä. Tärkeää on myös mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja se, että omassa työssä on selkeät ja saavutettavat tavoitteet. Muita olennaisia seikkoja ovat arvostuksen, avun ja tuen saaminen työyhteisössä, hyvä työilmapiiri, avoimuus keskustella vaikeistakin asioista ja luottamus.  

Aivotutkijat ovat viime aikoina nostaneet esiin, että hyvinvointiin vaikuttaa olennaisesti se, miten työpäivän aikana on mahdollisuus palautua. Esimerkiksi ajatustyöntekijöiden työ on muuttunut niin monimutkaiseksi ja vaativaksi, että palautuminen pelkästään vapaa-ajalla ei enää riitä, jotta voimme hyvin. Ei siis voi paahtaa täysillä kaikkia työpäiviään ja ajatella, että illalla, viikonloppuna tai lomalla sitten lepää. Aivot tarvitsevat taukoja ja rauhoittumista myös työn keskellä. Viestinnän yksi tehtävä onkin vähentää työssä koettua stressiä. Viestinnän tarjoamat sisällöt – videot, podcastit, lehtijutut, artikkelit – voivat nekin antaa mahdollisuuksia pysähtyä päivän keskellä itselle tärkeiden asioiden pariin.   

Hyvinvointi lähtee usein ihmisten ja organisaatioiden arvoista. Se, mikä on itselle tärkeää, tuo yleensä myös kokemusta omasta hyvinvoinnista. Jotta arvot kirkastuvat ja tulevat näkyviksi, ymmärrettäviksi ja omaksuttaviksi, niistä tarvitaan keskustelua. On hyvä pohtia sitä, mikä meille on tärkeää, mikä muille on tärkeää, mikä tälle organisaatiolle on tärkeää ja mikä minulle ihmisenä on tärkeää? Miten nämä asiat ohjaavat toimintaamme?  

Viestintä on ankkuri 

 

Viestintä on ennen kaikkea ihmisten kuuntelemista. Se on toiveiden ja huolien kuulemista ja näkemistä, pienten signaalien keräämistä ja henkilöstön tarpeisiin vastaamista. Viestijänä koen viestinnän yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi avata henkilöstölle väyliä keskustella, vaikuttaa ja osallistua, yhdessä ja yksilöinä.  

Työtä ei enää alusta loppuun yksin tai aina saman, oma tiimin kanssa, vaan työtä voidaan tehdä monenlaisissa, vaihtuvissa työryhmissä ja projekteissa, joissa hyvän työn tekemisen edellytyksiä on jokaisen vaalittava heti yhteistyön alusta asti. Tarvitsemme yhä enemmän yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kykyä kuunnella ja ideoida yhdessä, mutta myös johtaa itseämme. Mitä enemmän oppii ihmisistä ja organisaatioista, johtamisesta ja esimerkiksi työn imusta, sitä paremmin voi viestinnällä tukea ihmisiä työssään. 

Viestintää voisi sanoa esimerkiksi ankkuriksi. Se kiinnittää, pitää paikallaan myrskyissä tai antaa muuten vakautta toimintaan. Viestintä antaa organisaatiossa maata jalkojen alle, kun ympärillä maisema muuttuu ja meri myllertää. Viestintä on myös luotsilaiva. Sen avulla laiva ja matkustajat ohjataan seuraavaan satamaan, perille saakka. Organisaatiota ei ole olemassa ilman viestintää, eikä hyvinvointia ole olemassa ilman viestintää.  

 

Sanna Leporanta on viestinnän asiantuntija Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Hänen erityisalueitaan viime vuosina ovat olleet sisäinen viestintä, muutosviestintä ja strategiaviestintä. 13 vuoden työjaksoon Haaga-Heliassa on mahtunut koko nykyisen ammattikorkeakoulun olemassaolon kaari, kahden ammattikorkeakoulun yhdistämisestä tähän päivään saakka. Vapaa-ajalla kirjoittaja opiskelee työ- ja organisaatiopsykologiaa. Hän on kiinnostunut erityisesti hyvinvoinnista ja työelämän muutoksista sekä vuorovaikutuksen ja yhdessä työskentelyn kehittämisestä.

Sanna Leporanta

Sanna Leporanta on viestinnän asiantuntija Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Hänen erityisalueitaan viime vuosina ovat olleet sisäinen viestintä, muutosviestintä ja strategiaviestintä. 13 vuoden työjaksoon Haaga-Heliassa on mahtunut koko nykyisen ammattikorkeakoulun olemassaolon kaari, kahden ammattikorkeakoulun yhdistämisestä tähän päivään saakka. Vapaa-ajalla kirjoittaja opiskelee työ- ja organisaatiopsykologiaa. Hän on kiinnostunut erityisesti hyvinvoinnista ja työelämän muutoksista sekä vuorovaikutuksen ja yhdessä työskentelyn kehittämisestä.

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *