Johda hyvinvointia rakentamalla yhteinen identiteetti
Satu Koivisto 16.5.2019

Työn on jo pitkään tiedetty olevan tärkeä yksilön hyvinvoinnin lähde – siitäkin huolimatta, että julkinen keskustelu keskittyy vahvasti työn raadollisempiin puoliin: työstressiin ja -uupumukseen. Mahdollisuus tehdä työtä luo yksilölle eräänlaisen hyvinvointia suojaavan verkon. Se varmistaa, että elämässä on sosiaalisia kontakteja, älyllisiä haasteita, rakennetta ja rutiineja.

Näkökulma työn hyvinvointivaikutuksiin on ollut hyvin yksilökeskeinen. On pohdittu yksilön työmäärään, työn joustavuuteen sekä työn ja muun elämän yhdistämiseen liittyviä seikkoja. On eritelty yksilön stressin käsittelykykyä, työssä vaadittavia kompetensseja ja ammatti-identiteettiä. Lopputulemana on huomattu, että nämä yksilöön ja työhön liittyvät tekijät ovat hyvinvoinnin rakentumisessa keskeisiä.

Samalla on unohdettu työn tarjoaman hyvinvoinnin sosiaalinen ulottuvuus. Aivan viime vuosina on kuitenkin pantu merkille, että hyvinvointi perustuu usein vahvasti nimenomaan sosiaalisiin suhteisiin.

 

Hyvinvointi rakentuu ryhmäsuhteissa

 

Työ vahvistaa hyvinvointiamme suurelta osin siksi, että koemme työssämme kuuluvamme johonkin meille merkitykselliseen ryhmään. Tätä väitettä tukee vahva tutkimusperinne, jonka mukaan ryhmät, joihin kuulumme, tarjoavat meille sosiaalisen identiteetin eli rakentavat minuuttamme ryhmäjäsenyyksien kautta: ”olen osa tiimiämme”.

Vahva sosiaalinen identiteetti puolestaan ruokkii tutkitusti hyvinvointia. Jo se, että koemme kuuluvamme johonkin ryhmään, lisää tutkimusten mukaan työtyytyväisyyttämme ja vähentää koettua stressiä. Vahva sosiaalinen identiteetti vahvistaa ryhmän sisäistä viestintää, rakentaa luottamusta ja saa meidät kokemaan itsemme arvostetuiksi ryhmän jäseniksi. Koemme ryhmän tarjoavan meille tukea, emmekä ole yksin vaikeissakaan tilanteissa.

Parhaimmillaan työ rakentaa merkitystä elämälle: Työni avulla minun tekemisilläni on laajempaa vaikutusta. Minun panoksellani on merkitystä ryhmässäni, tein sitten työtäni missä roolissa tahansa. Hyvä esimerkki tästä on NASAn avaruusasemalla 50-luvulla haastateltu siivooja, joka koki osaltaan vaikuttavansa keskeisesti siihen, että kuu valloitettiin.

Aina ryhmäjäsenyys ei vaadi edes selkeää konkreettista ryhmää ympärilleen: myös abstrakti ajatuksen tasolle piirtyvä ryhmä riittää. Esimerkiksi yksityisyrittäjänä toimiva voi kokea kuuluvansa yrittäjien arvostettuun ryhmään ja tätä kautta löytää keinoja jaksaa rankoissakin hetkissä.

 

Esimies – rakenna ryhmästäsi hyvinvointia edistävä

 

Ryhmäjäsenyys edistää hyvinvointia silloin, kun se tarjoaa yksilölle tukea, merkitystä ja toimijuutta. Aina tilanne ei ole näin onnellinen.

Muiden halveksumaan tai leimaamaan ryhmään kuuluminen voi olla uhka hyvinvoinnille. Samoin jäsenyys ryhmässä, jonka arvot eivät kohtaa omia arvoja tai jonka ilmapiiri on myrkyllinen, saattaa murentaa hyvinvoinnin perusteita.

Esimiehillä on suuri vastuu rakentaa johtamastaan ryhmästä sellainen, että se todella tukee ryhmän jäseniä. Kaikkeen esimiehellä ei toki ole valtaa, mutta paljon on tehtävissä – ja tähän on olemassa toimivia työkaluja.

Kyse on yhteisen identiteetin johtamisesta – siitä, miten määrittelemme itseämme, mihin ryhmiin vertaamme itseämme, mitä asioita korostamme omissa arvoissamme. Kyse on myös siitä, miten kohtelemme toisiamme ryhmässä ja miten rakennamme yhteistä tulevaisuutta.

 

Lähteitä ja lisälukemistoa:

 

Carton, A. M. (2018). “I’m not mopping the floors, I’m putting a man on the moon”: How NASA leaders enhanced the meaningfulness of work by changing the meaning of work. Administrative Science Quarterly, 63(2), 323-369.

Haslam, C., Jetten, J., & Alexander, S. H. (2012). The social cure: Identity, health and well-being. Psychology Press.

Haslam, S. A., O’brien, A., Jetten, J., Vormedal, K., & Penna, S. (2005). Taking the strain: Social identity, social support, and the experience of stress. British Journal of Social Psychology, 44(3), 355-370.

Koivisto, S. & Ranta, R. (2019). Näin motivoin yhteistyöhön – ryhmän johtamisen käsikirja. Kauppakamari.

Willis, L., Reynolds, K. J., & Lee, E. (2019). Being well at work: the impact of organizational climate and social identity on employee stress and self-esteem over time. European Journal of Work and Organizational Psychology, 1-15.

Satu Koivisto

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *