Mikä yhdistää viestintää ja hyvinvointia?
Sanna Leporanta 20.5.2019

Sain pyynnön kirjoittaa omasta, viestinnän ammattilaisen näkökulmasta hyvinvoinnista tähän eSignalsin teemanumeroon. Teemoina viestintä ja hyvinvointi ovat hyvin laajoja ja mielenkiintoisia, ja niistä voisi helposti koota yhteisen kirjan.

Lähdin hahmottelemaan tätä tekstiä laatimalla mindmapin. Mitkä asiat ovat tärkeitä viestinnässä ja mitkä hyvinvoinnissa? Mikä niitä yhdistää? Löysin kahdeksan yhteistä asiaa, joita varmasti on monia muitakin.

 

Vision selkeyttäminen

 

Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tietää, mitkä ovat esimerkiksi organisaationi, tiimini ja oman työni tavoitteet ja mikä on oma osuuteni tavoitteisiin pääsemisessä. Viestintä avaa kartan ja reittejä vision toteuttamiseen, sekä antaa omalta osaltaan apuvälineitä visioon pääsemiseen. Viestintä kuvittaa ja tekee näkyväksi sitä, mitä ei välttämättä  vielä ole olemassa.

Riittävän tiedon antaminen

 

Viestinnän tehtävä on varmistaa, että henkilöstöllä on tarvittava tieto työnsä tekemiseen. Riittävä tiedon saaminen tukee työn tekemistä hyvin. Riittävän tiedon antaminen vaikuttaa myös hyvinvointiin. Kun tieto kulkee avoimesti ja tasapuolisesti, ei ole tarvetta esimerkiksi spekulointiin tai arveluihin. Henkilöstöllä on mahdollisuus keskittyä työhönsä. Riittävä tieto tuo myös varmuutta tulevasta.

Arvostus

 

Tiedon jakaminen tasapuolisesti ja avoimuus viestinnässä kertovat siitä, että ihmiset ovat tärkeitä ja heitä arvostetaan. Kokemus siitä, että jokainen on arvostettu ja tärkeä, omana itsenään, omalla kokemuksellaan, persoonallaan ja osaamisellaan, on erittäin tärkeää ihmisten hyvinvoinnin kannalta sekä työelämässä että vapaa-ajalla.

Luottamus

 

Avoin viestintä ja tiedon jakaminen sekä mahdollisuus keskustella ja vaikuttaa luovat luottamusta ihmisten välille ja yhteisöihin. Luottamuksen luomisen täytyy kuitenkin olla aitoa, vilpitöntä ja rehellistä, jotta sillä on pysyviä vaikutuksia. Viestinnänkin täytyy olla luotettavaa ja rehellistä. Luottamus tukee hyvinvointia, sillä kun tietää voivansa luottaa, energiaa jää selviytymisen ja pelon sijaan ideointiin, visiointiin ja yhteistyöhön. Niihin asioihin, joilla tulevaisuutta ja yhteistä hyvinvointia rakennetaan.

Välittäminen

 

Viestinnän tarkoituksena on vastata paitsi organisaation ja johtamisen tarpeisiin, kohdata myös yksilöiden tarpeet. Sisäinen viestintä on henkilöstöstä välittämistä. Viestimällä avoimesti ja tasapuolisesti välitämme siitä, miten oma henkilöstömme voi ja miten kukin työstään suoriutuu. Aito välittäminen tukee hyvää työilmapiiriä, mikä välittyy tietysti myös organisaation asiakkaille. Välittäminen auttaa selviytymään muutoksista ja vaikeistakin tilanteista, kun tietää, että kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin. Jokaiselle on tuki jossain.

Vastuun kantaminen

 

Sisäiseen viestintään panostaminen on vastuun kantamista omasta henkilöstöstä. Se on muutoksen kipukohtien tunnistamista ja henkilöstön tukemista haasteissa eteenpäin. Sisäiseen viestintään panostaminen kertoo siitä, että olemme muutoksissa yhdessä. Samalla tavalla iloitsemme myös onnistumisista ja saavutuksista yhdessä.

Autonomisuus

 

Riittävä ja avoin viestintä tukee henkilöstön autonomisuutta eli itsenäisyyttä. Itsenäisyyden kokeminen puolestaan on todella tärkeä tekijä hyvinvoinnissa. Kun työntekijällä on riittävästi tietoa, hänellä on mahdollisuus tehdä itsenäisiä päätöksiä ja ohjata työtään sekä kehittymistään itse. Esimiehelle tai johtajalle jää valmentajan tai sparraajan ja vision selkeyttäjän sekä työn tekemisen mahdollistajan rooli.

Stressin vähentäminen

 

Stressin kokeminen vaikuttaa olennaisesti hyvinvointiin. Lyhytkestoinen stressi on usein hyödyllistä ja auttaa suoriutumaan erilaisista, vaikeistakin tehtävistä. Pitkäkestoinen stressi on puolestaan epäterveellistä ja se voi johtaa väsymiseen, uupumiseen ja jopa työkyvyttömyyteen. Pitkäkestoinen stressi aiheuttaa esimerkiksi ärtymystä ja muistin hidastumista ja hankaloittaa tietysti myös yhteistyön tekemistä tai uusien ideoiden kehittämistä.

 

Viestinnällä on hieno mahdollisuus olla vähentämässä henkilöstön stressiä omalta osaltaan. Viestintä voi auttaa stressin tasaamisessa antamalla tietoa avoimesti ja henkilöstön tarpeita ennakoiden. Stressiä voi vähentää myös avaamalla keskustelumahdollisuuksia erilaisissa tilaisuuksissa tai sähköisissä kanavissa.  Erityisen tärkeää on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi. Vaikeitakin asioita on voitava käsitellä ja niistä on voitava puhua, jotta hyvinvointi on mahdollista.

Mikä sinulle tuo hyvinvointia? Mikä toisi sitä lisää työhösi ja elämääsi? Oletko keskustellut tästä työyhteisössäsi?

Sanna Leporanta on viestinnän asiantuntija Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Hänen erityisalueitaan viime vuosina ovat olleet sisäinen viestintä, muutosviestintä ja strategiaviestintä. 13 vuoden työjaksoon Haaga-Heliassa on mahtunut koko nykyisen ammattikorkeakoulun olemassaolon kaari, kahden ammattikorkeakoulun yhdistämisestä tähän päivään saakka. Vapaa-ajalla kirjoittaja opiskelee työ- ja organisaatiopsykologiaa. Hän on kiinnostunut erityisesti hyvinvoinnista ja työelämän muutoksista sekä vuorovaikutuksen ja yhdessä työskentelyn kehittämisestä.

Sanna Leporanta

Sanna Leporanta on viestinnän asiantuntija Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Hänen erityisalueitaan viime vuosina ovat olleet sisäinen viestintä, muutosviestintä ja strategiaviestintä. 13 vuoden työjaksoon Haaga-Heliassa on mahtunut koko nykyisen ammattikorkeakoulun olemassaolon kaari, kahden ammattikorkeakoulun yhdistämisestä tähän päivään saakka. Vapaa-ajalla kirjoittaja opiskelee työ- ja organisaatiopsykologiaa. Hän on kiinnostunut erityisesti hyvinvoinnista ja työelämän muutoksista sekä vuorovaikutuksen ja yhdessä työskentelyn kehittämisestä.

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *