Itsensä hillintä ja kuriton elämä
Vesa Heikkinen 24.5.2019

Hyvinvointimatkailuun kuuluu työkyvyn ylläpitäminen, sairauksien (ennakoiva) hoitaminen, kuntouttaminen, liikkuminen ja liikkeiden harjoitteleminen, laihduttaminen, voimien elvyttäminen, akkujen lataaminen, kylpeminen, hoidot ja terapiat, hieronnat, meditaatio ja rentoutuminen.

Wellness-kulttuuri on pisimmällä itämaisissa, keskieurooppalaisissa ja turkkilaisissa kylpylöissä sekä perinteisessä, suomalaisessa ja venäläisessä saunakulttuurissa. Ihmiset ovat pitkän historian ajan halunneet monin tavoin puhdistaa ruumistaan ja mieltään.

Hyvinvoinnin monet lähteet

Osa ihmisistä haluaa kokea täydellistymisen tunteen hoitamalla kylpylässä tai hoitolaitoksessa kehoaan ja mieltään sekä parantumalla sairauksistaan. Osa kylpylöistä perustaa toimintansa tiukasti terveyden edistämiseen, koululääketieteeseen, kliiniseen ravitsemukseen ja terveelliseen ympäristöön (lähteet, vesi, meri, suolavesi). Jotkut viihdekylpylät uskovat kuluttajan elämänriemun syntyvän yliefektiivisistä multipalveluista, runsaista aktiviteeteista, vesileikeistä sekä peliautomaattimaailmasta. Joissakin yksiköissä on sen lisäksi keskitytty vaihtoehtoisiin hoitoihin, jotka perustuvat luonnon ja kansanperinteen tuntemukseen ja hyödyntämiseen.

Jotkut kauneus-, terveys- ja kuntoutusyritykset tarjoavat new age-tyyppisiä terapioita ja kokonaisvaltaista kauneudenhoitoa: oman tien rakentamista (länsimainen versio kungfutselaiselaisuudesta ja taolaisuudesta), työuran ja elämän suunnittelua (life coach), NLP:ta, myönteistä elämänasennetta, hypnoosia, parisuhdeterapiaa jne.

Säädyllisestä porvarillisesta olemisesta vapautunut taiteilija taas voi tuntea tyytyväisyyttä saadessaan elää kuin Fernec Molnárin näytelmän Lilion tai kuka tahansa ilman kahleita kulkeva elämäntaitelija. Hän voi kokea täytymyksen tunteen saadessaan filosofoida ja/tai toteuttaa vapaata elämäntapaansa viinin, naiset/miehet ja erotiikan avulla. Myös henkiset herätykset, oivallukset ja kielletyt hedelmät saavat usein sellaista onnen tunnetta, mitä yksikään elämystaikuri voi saada aikaan.

Kylpylöissä näkyy piirteitä osin sekä stoalaisesta systemaattiseen ja järkevään itsehallintaan painottuvasta toiminnasta että aristoteelelaisesta tunteita painottavasta harmonia-ajattelusta. Hyvinvointiteollisuuden yritykset voivat uskoa stoalaisittain, että ihminen tietää, mitä hän haluaa. Rationaalinen ja tehokas kuluttaja voi kokea mielihyvää, kun hän toteuttaa elämäänsä määrätietoisesti ja ohjeita kurinalaisesti. Mielen kannalta olennaisia asioita ovat tasapaino, hyvyys, viisaus, nöyryys ja onnellisuuden tunne.

Hyvinvointiyritykset tarjoavat tasapainoa ja itsensä hyväksymistä

 

Olipa yrityksen liikeidea ja tuoteportfolio mikä tahansa, ihminen voi ainakin ajoittain kokea saavuttavansa hyvänolon: päästä balanssiin, täydellisyyden olotilaan (esimerkiksi täysi elämänkaari, virkistäytyminen, kokonaisvaltainen ruokavalio) sekä järjestelmällisen ”me managementin” (itsensä hallinta ja hillintä) että kurittoman (runsas alkoholin käyttö, tupakointi, epäterve syöminen) polun avulla. Hän voi saavuttaa onnellisuuden tunteen ja toteuttaa uushumanistista elämänasennettaan leikkimällä (elämöiminen laivalla, bailaaminen, teknomusiikin aikaansaama transsi ja flirttaileminen juomaseurusteluravintolassa ja after ski -tapahtumissa, moottorikelkkailu).

Hyvinvointi on symboli. Se kuvastaa taloudellista toimeentuloa (vrt. purjeveneilijöiden tai laskettelijoiden syvä rusketus). Ihon kuulaus ja kirkkaus sekä sopusuhtaisuus kertovat hyvinvoipaisuudesta. Hoikkuus ja energisyys sekä suoraryhtisyys symbolisoivat itsensä hallintaa ja hillintää myös työelämässä. Hyvän maun ja mauttomuuden raja on kuitenkin hiuksenhieno: ylidesignatut kasvot ja ylikorostuvat muodot kertovat pikemminkin epävarmuudesta ja viihdeteollisuuden uhriksi joutumisesta.

Hyvinvointi syntyy sekä oman siisteytensä ja ulkonäkönsä hyväksymisestä että sen asettamisesta toisten arvioitavaksi ja ihailtavaksi. Hyvinvointi syntyy kuitenkin aidoimmillaan itsensä ja erityisesti kehonsa hyväksymisenä sellaisena, kun se on. Saunat, kylpyammeet, porekylvyt, uima-altaat, uimarannat ja suihkut ovat tasa-arvoisia ja paljastavia tiloja, joissa vuorineuvosten ja tietotyöläisten ruumiit ovat kaikkien nähtävillä sellaisinaan: lihavina/hoikkina, riippuvina/kiinteinä, tummina/ vaaleina, haluttavina/huomaamattomina.

Vesa Heikkinen

KT Vesa Heikkinen on yliopettaja Haaga-Heliassa. Hänen konsultointialueitaan ovat mm. tulevaisuuden palveluympäristöt sekä elämys-, ruoka- ja matkailutuotteet, huomisen kuluttaja, henkilöstön kehittäminen, re-brändäys ja uudelleenkonseptoiminen.

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *