Ohjaammeko opintoja vai uraa?
Ilkka Uronen, Marja Brandtberg, Maiju Kangasaho, Petja Sairanen ja Virve Vainio 16.8.2019

Mikä on uraohjauksen merkitys ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa? Entä mikä on sen merkitys osana elinikäistä oppimista? Kuinka koulutuksenjärjestäjien tulisi vastata työelämästä nouseviin uraohjauksen haasteisiin?

Tarkastelemme näitä kysymyksiä ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajina. Lisäksi olemme haastatelleet Ammattiosaamisen kehittämiskeskus AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppua.

Uraohjaus ei ole vakiintunut käsite. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa uraohjaus-sanaa käytetään usein samassa merkityksessä opintojenohjauksen ja ammatinvalinnan ohjauksen termien kanssa. Ohjaammeko silloin opintoja vai uraa vai kumpaakin?

Ammatillisessa koulutuksessa sekä ammattikorkeakouluopinnoissa ohjauksella tarkoitetaan opiskelijalle henkilökohtaistetun kehittämissuunnitelman toteuttamista. Suunnitelma tehdään moniammatillisesti yhdessä työelämän sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön kanssa. Ohjauksen keskeisiä välineitä ovat keskustelut, osaamisen tunnistaminen ja arviointi, henkilökohtaistaminen, aikatauluttaminen, suoritusten seuranta ja korjausliikkeet.

 

Maailma muuttuu ja ohjauksen on muututtava sen mukana

 

Työvoiman kysyntä kasvaa jatkuvasti, eivätkä tulevat ikäluokat riitä täyttämään työvoiman tarvetta. Jos haluamme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, tarvitsemme Veli-Matti Lampun mukaan työperäistä maahanmuuttoa, digitaalisia oppimisratkaisuja, ketteriä muuntokoulutuksia ammatinvaihtajille sekä ohjauksellisia ratkaisuja uusia työuria suunnitteleville. Tämä kaikki edellyttää, että opintojenohjauksesta siirrytään kohti laajempaa uraohjausta.

Työelämän muutos ja lisääntynyt individualismi laajentavat ohjaustyön luonnetta ja lisäävät yleisesti ohjaustarpeen määrää. Giddensin (1991, 148-149) mukaan individualismi tarkoittaa sitä, että ihmiset kokevat elämänsä ja työuransa jatkuvana kehittymisprojektina ja prosessina, jonka taitekohdissa myös erilaisella uraohjauksella on keskeinen rooli.

Työn pirstoutuminen, pätkittyminen, digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat sitä kontekstia, jossa ohjattavat opiskelevat ja työskentelevät. Työelämän muutoksen rinnalla myös ohjauksen tavoitteet ja menetelmät muuttuvat. ”On tärkeää, että jatkossa työvoima kohtaa paremmin työpaikat ja ihmiset löytävät uusia polkuja omassa työssään tai uudessa työssä”, Lamppu toteaa.

Ohjaus on kohdistunut aiemmin lähes yksinomaan koulutukseen, siirtymiin työuralta toiselle sekä erilaisiin työn ja opiskelun nivelvaiheisiin. Opinto-, ammatinvalinnan- ja uraohjauksen tehtävät ovat muuttuneet samalla kun koko elämän kestävästä työurasta on siirrytty moderniin pätkittäiseen työelämään ja koulutuskäytäntöön, jossa kouluttaudutaan useaan työtehtävään työuran aikana. Tällaisessa työympäristössä korostuvat oppimaan oppimisen taidot ja työelämään valmentautuminen. Myös ohjaus kehittyy koskemaan kaikkia elämänalueita. (Vehviläinen 2014, 33, 34.)

 

Uraohjaus on osa oppimista ja työelämää

 

Uraohjaus on parhaimmillaan oivaltavaa ja asiakkaan odotuksiin ja tarpeisiin vastaavaa tulevaisuuden suunnittelua, jossa ohjaaja oppii itsestään sekä työstään ohjattavansa rinnalla. Osana eurooppalaista elinikäisen oppimisen strategiaa uraohjaus ja sen vahvistaminen ovat keskeisellä sijalla sekä oppimisessa että työelämässä. (Thomsen 2014.) Ohjauksen kenttä on laajentunut koskemaan myös muita elämänsisältöjä kuten harrastuksia, jotka vaikuttavat ohjattavan tulevaisuuden suunnitelmien toteutumiseen.

Veli-Matti Lampun mukaan opiskelijoiden väylät toiselta asteelta korkea-asteelle ja eteenpäin yliopistoon pitää olla kunnossa. Uraohjauksen ydinprosessi on henkilökohtaistaminen, jonka tarve korostuu oppimis- ja urapolun kaikissa tärkeissä valintakohdissa.

 

Lähteet:

Giddens, A. 1991. Modernity and self-identity. Self and society in the late modern age. Oxford: Polity Press.

Thomsen, R. 2014. A Nordic perspective on career competences and guidance – Career choices and career learning. NVL & ELGPN concept note, Oslo.

Vehviläinen S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus Helsinki University Press.

Unelma-ammattiin on monta reittiä. https://www.vaylatauki.fi/

Ilkka Uronen, Marja Brandtberg, Maiju Kangasaho, Petja Sairanen ja Virve Vainio

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *