Flowta syksyyn
Teemu Lehmusto 19.8.2019

Kesän aikana sinulla on toivottavasti ollut mahdollisuus löytää oma flow-kanavasi. Parhaiten se on todennäköisesti onnistunut tekemällä itsellesi tärkeitä asioita, jotka ovat vaatineet täydellistä läsnäoloa ja uppoutumista tekemiisi asioihin. Ihan laiturin nokalla lekotellen tätä flow-kanavaa ei löydä, vaikka rentoutuminen todennäköisesti onnistuukin mainiosti.

Flow, jota myös virtauskokemukseksi kutsutaan, vaatii aina sopivan haasteen ja toisaalta taitotason sekä tunteen, että haasteeseen pystyy vastaamaan (mm. Csíkszentmihályi 1990; Lonka 2013). Itselleni virtauskokemuksia on syntynyt kiipeilyharrastuksen parissa esimerkiksi uudella reitillä, jonka loppuvaiheilla tiedän, että pääsen ylös asti. Juuri tästä onkin kyse. Flow on tila ja kokemus hetkestä, ennen kuin on oivaltamassa jotain.

Nyt syksyn alkaessa työelämä ja opiskelu ovat loistavia mahdollisuuksia tehdä tuttavuutta oman flow-kanavan kanssa. Flow-käsitteen isän Mihály Csíkszentmihályin (1991) mukaan se edellyttää vähintään neljää asiaa:

  1. keskittymistä tekemääsi asiaan
  2. palautteen saamista tekemisestäsi
  3. tunnetta siitä, että tekemiselläsi on merkitystä
  4. tunnetta siitä, että tehtävän haaste ja taitotasosi ovat tasapainossa.

Opiskelijan näkökulmasta näiden asioiden toteutuminen edellyttää, että korkeakouluopintoihin on mahdollisuus keskittyä päätoimisesti ja että muu elämä tukee opiskelua. Lisäksi on vähintäänkin toivottavaa, että opiskelija kokee opiskelupaikan omakseen ja alan sellaiseksi, jossa haluaa omaa osaamistaan ja ammatillista kehittymistään viedä eteenpäin. Syntyy siis kokemus merkityksestä.

Varsinkin opintojen alussa, kun moni opiskeluun ja itsensä johtamiseen liittyvä asia saattaa tulla uutena, on tärkeää, että itse opintokokonaisuuksiin ja -jaksoihin sisältyvät haasteet ovat sopivia ja opiskelija saa palautetta tekemisestään. On hyvä olla selkeyttä ja sääntöjä (Lonka 2013). Muussa tapauksessa on riskinä ajautua apatiaan, tylsistymiseen tai turhautumiseen. Näin voi Järvilehdon (2011) mukaan käydä tilanteissa, joissa tehtävä on helppo ja taidot vähäiset, tehtävä on helppo, ja taidot merkittävät tai, kun tehtävä on vaikea ja taidot vähäiset. Eli tehtävän haaste ja osaaminen eivät kohtaa. Tähän voi onneksi vaikuttaa yksinkertaisesti laskemalla tai nostamalla rimaa. Pyrkimällä siis huomioimaan oppijien yksilöllisiä eroavaisuuksia.

Yhtä lailla työelämän tulee tarjota mahdollisuuksia löytää oma flow ja kokea sen kautta työn imua. Oman ammatillisen roolini eli opettajuuden näkökulmasta nostaisin esille omaehtoisuuden, ketteryyden, tiimityön ja kouluttautumisen.

Omaehtoisuus siinä mielessä, että on mahdollisuus olla päättämässä ja vaikuttamassa oman työn sisältöihin ja työskentelytapoihin. Ketteryyden uuden kokeilun, luovuuden ja kehittämisen näkökulmasta. Tämä myös mahdollistaa aina uusien ja sopivan haastavien tavoitteiden asettamisen eli päämäärään ja suunnan työlle. Tiimityön niin kollegoiden kuin opiskelijoidenkin kanssa, joka rakentuu kohtaamisille, vuorovaikutukselle, avoimuudelle sekä luottamukselle. Lisäksi viimeisenä vielä mahdollisuuden kehittää itseään esimerkiksi ammattikorkeakouluverkoston koulutuksissa ja viedä omaa ammatillista osaamista eteenpäin. Itse koen, että näiden neljän asian kautta minulla on mahdollisuus kokea flowta ja työn imua.

Toivottavasti myös sinulla on mahdollisuuksia kokea flowta opiskelussa tai töissä päivittäin!

 

PS. Siihen voi itse vaikuttaa 🙂

 

Lähteet

Csikszentmihalyi, M. (1991). Flow: The psychology of optimal experience. New York: HarperPerennial.

Järvilehto, L. (21.11.2011) Flow-kanava – kasvun ja oppimisen optimitila. https://ajattelunammattilainen.fi/2011/11/21/flow-kanava-kasvun-ja-oppimisen-optimitila/

Lonka, K. (haastattelu 28.1.2013) Vinkkeli: Oudot tunteet – osa 1 ”Flow-tila”. Haettu osoitteesta https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/28/flow-tila-syntyy-kun-taidot-ja-tehtavan-haastavuus-ovat-tasapainossa

Teemu Lehmusto

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *