Yliopettajan lukuvuosi
Jarmo Ritalahti 23.8.2019

Minulta kysytään usein, mikä yliopettaja on ja mitä yliopettaja oikein tekee. Yritän välttää monimutkaisia selityksiä kertomalla, että ammattikorkeakoululaissa määritellään nimikkeinä kolme tehtävää: rehtori, yliopettaja ja lehtori. Kesän aikana mietin, mitä työhöni kuuluu ja mitä olen tehnyt lukuvuonna 2018-2019.

 

Kolmasosa opetusta, kolmasosa tutkimusta

 

Opetusta ja ohjausta on noin kolmannes työstäni, ja yksi kolmannes on tutkimusta ja kehittämistä. Opetus ja ohjaus on selkein kokonaisuus, jota ei tarvitse paljoa selittää oikeastaan kenellekään. Viime lukuvuonna minulla oli opintojaksoja sekä ammattikorkeakoulu- että master-opiskelijoille. Opinnäytetöiden ja opintojen ohjausta oli vain master-opiskelijoille.

Tutkimus- ja kehittämistyö on sekin looginen kokonaisuus, kun sen sanoittaa projektihakujen kirjoittamiseksi ja projekteissa työskentelyksi. Lukuvuonna 2018-2019 olin mukana kirjoittamassa muun muassa kahta isoa hankehakemusta. Syksyllä 2018 jätimme sisälle Central Baltic -hankehakemuksen yhdessä ahvenanmaalaisen, ruotsalaisen ja virolaisen partnerin kanssa. Kyse on yhteisen matkailutuotteen kehittämisestä. Tuotteen teemana oli työ ja työnteko historiallisissa työntekopaikoissa. Työtä ja työntekoa oli tarkoitus elävöittää lisätyllä todellisuudella. Tämä hakemus ei mennyt kuitenkaan läpi, koska olisimme käyttäneet liian paljon resursseja selvityksiin eikä tuotteemme ollut valmis.

Toisessa hakemuksessa on kyse EU:n Erasmus+ Capacity Building -hankkeesta, jossa ovat Haaga-Helian lisäksi mukana Oulun yliopisto ja Sheffield Hallam University. Lisäksi mukana ovat Johannesburgin, Pretorian ja Zululandin yliopistot Etelä-Afrikasta. Hankkeessa on tarkoitus kehittää eteläafrikkalaisten yliopistojen pedagogiikkaa kohti tiiviimpää yritysyhteistyötä ja näin edistää valmistuneiden työllistymistä. Tämä hanke hyväksyttiin, ja se alkaa tammikuussa 2020.

Projektityöskentelyn tekee mielenkiintoiseksi se, että yhteistyötä tehdään muiden korkeakoulujen kollegoiden kanssa. Joskus yhteistyö onnistuu, joskus ei. Joskus työskentely kansainvälisessä verkostossa on helpompaa kuin kotimaisessa, mutta ei aina. Kansainväliset projektit tarkoittavat usein myös matkustamista, mitä olen tehnyt viime lukuvuonna hieman liiankin paljon. Mitä kauemmas mennään, sitä enemmän työhön käytetään myös viikonloppuja ja pyhäpäiviä.

Kansainvälisissä projekteissani Haaga-Helian rooli on lähes aina pedagogian kehittämisessä. Esimerkiksi TOURIST-hankkeessa, jossa kehitetään kestävän matkailun osaamiskeskuksia Thaimaassa ja Vietnamissa, me vastasimme koulutuksesta. Muita koulutuksen kehittämisen hankkeita olivat GROWMAT (esteetön matkailu), ELPE (kokemuksellinen oppiminen) ja CTCB (kulttuurimatkailu).

 

Kolmasosa hallintoa ja koulutuksen kehittämistä

 

Yksi kolmannes työstäni on hallintoa ja koulutuksen kehittämistä. Se on tehtäväkokonaisuutena ehkä monipuolisin ja vaikein selittää.

Olen Master Degree Programme in Aviation and Tourism Business -koulutusohjelman vastuuyliopettaja, joten tehtäviini kuuluu erilaisia hallinnollisia tehtäviä, kuten opiskelijoiden ohjaukseen, hakuihin ja opinto-oppaaseen liittyviä töitä. Lisäksi master-tiimin kokoukset ovat osa tätä hallintotyötä. Hallintotyöhöni kuuluu myös jäsenyys Porvoon kampuksen ja TKI-palvelujen kehittämisryhmissä. Koulutuksen kehittämisen suurin kokonaisuus on ollut master-koulutuksen uudistus. Tätä työtä olen tehnyt kollegoideni kanssa jo pari vuotta. Uusi lukuvuosi näyttää, miten uuden opetussuunnitelman toteutus onnistuu.

 

Eikä siinä vielä kaikki…

 

Yliopettajan työhön kuuluu myös muuta. Itse pidän yhteistyötä elinkeinon kanssa tärkeänä. Yhteistyö on luonnollinen osana opetusta ja opinnäytetöiden ohjausta, mutta joskus on hyvä tavata myös elinkeinoelämän järjestöjä. Olin viime lukuvuonna mukana Suomen matkatoimistoalan liiton vastuullisen matkailun työryhmässä ja Mara ry:n tutkimusvaliokunnassa. Uusia verkostoja ovat Lentoliikenneverkosto ja Aviation Academy. Molempien verkostojen takana on Vantaan kaupunki. Lentoliikenneverkosto pohtii lentokenttäalueen kehittämistä ja Aviation Academy lentoliikennekoulutuksen saamista tai kehittämistä yhteiselle alustalle lentokentän läheisyyteen.

Akateeminen yhteistyö on ehkä vähentynyt viime vuosina monestakin syystä, mutta olin mukana aktiivisimmin Suomen matkailututkijoiden hallituksen jäsenenä. Kansainvälisissä järjestöissä olin enemmän Haaga-Helian edustajana kuin esimerkiksi hallitusten jäsenenä.

Uusi kansainvälinen tehtäväni on olla brittiläisen Sheffield Hallam yliopiston External Examiner. External Examiner arvioi yliopiston yhden koulutusohjelman opettajien arviointeja eri opintojaksoilla. Minä arvioin Master of Hospitality Management -ohjelman arviointeja.

Näiden lisäksi on epävirallisia verkostoja, jotka kokoontuvat noin kerran vuodessa eri muodoissa, kuten seminaareissa tai konferensseissa. Epävirallisten verkostojen kautta olemme päässeet partnereiksi useaan hankkeeseen ja saaneet partnereita omiin hankkeisiimme.

Ammattikorkeakoululaki ei määrittele yliopettajien työtehtäviä. Se on jokaisen korkeakoulun oma tehtävä. Vaikuttaa siltä, että ammattikorkeakoulut pohtivat säännöllisin välein, mikä on yliopettajien rooli yhteisöissään. Mikäli minun on määriteltävä oma työni yleensä ja erityisesti lukuvuonna 2018-2019, näen itseni kehittäjänä.

 

Jarmo Ritalahti on matkailun yliopettaja ja Degree Programme in Aviation ja Tourism Business (Master) –ohjelman vastuuyliopettaja.

Jarmo Ritalahti

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *