Yritysprojektit monipuolistavat oppimista – Näkökulmia ja kokemuksia opetuksen ja TKI-hankkeiden integraatiosta
Ari Alamäki 24.9.2019

TKI-hankkeen, yritysyhteistyön ja opetuksen integroiminen rikastuttaa kaikkien osapuolten oppimista. Se vaatii kuitenkin hyvissä ajoin tehtävää suunnittelua ja TKI-hankkeelta ennakkovalmistelua. Parhaiten opintojaksoilla tehtävät asiat integroituvat TKI-hankkeisiin, kun niitä ennakoidaan ja mietitään jo hankevalmistelun aikana. Vaikka opintojakso ja TKI-hanke ovat hallinnollisesti ja taloudellisesti erillisiä kokonaisuuksia, ne voivat monipuolistaa toistensa oppimista ja edistymistä merkittävästi. Tähän artikkeliin on koostettu vuosien varrella kertyneitä kokemuksia sekä TKI-hankkeen edustajana että opintojakson opettajana toimimisen näkökulmasta.

 

Erilaisia tapoja yhdistää TKI-hanke, yritysyhteistyö ja opetus

 

TKI-hankkeita on erilaisia, mutta kaikissa niissä on mukana aina sidosryhmä. Sidosryhmä voi sisältää yritysedustajia, järjestöjä, liittoja, julkisen sektorin toimijoita tai kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. TKI-hankkeiden kytkeminen opintojaksoon voidaan toteuttaa erilaisilla lähestymistavoilla. Tulevaisuuden työnantajat toimeksiantajina motivoivat opiskelijoita ja tuovat aidon oppimisympäristön. Seuraavana on kuvattu kolme ehkä tyypillisintä tapaa toteuttaa TKI-hankkeen ja opetuksen integraatiota. Integraation syvyys ja laajuus voivat vaihdella tilanteiden ja mahdollisuuksien mukaan.

  1. Hankepartneri toimeksiantajana

Useimmiten TKI-hankkeen ja opetuksen integraatio tapahtuu niin, että hankkeeseen kytkeytyvä yritys on mukana. Parhaiten yritys saadaan resursoimaan aikaansa, kun toimeksianto liittyy heidän hankeintresseihinsä. TKI-hankkeen edustaja toimii tällöin yhteyspäällikkönä yrityksen suuntaan sekä linkkinä yrityksen ja opintojakson opettajan välillä. Yrityksen kanssa tulee neuvotella toimeksiannosta, määritellä sen tavoitteet ja sisältö, yhteyshenkilön kanssa tulee sopia minimissään kaksi luokkavierailua (mielellään useampia) ja heidän tulee olla valmiita vastaamaan matkan varrella opiskelijoiden lisäkysymyksiin. Olennaista yrityksille tai muulle työelätaholle on selventää mitä heiltä odotetaan, milloin ja kuinka paljon panostusta yhteistyö vaatii.

  1. Hankepartneri kommentoijana

Toinen tapa tehdä TKI-yhteistyötä on ns. puolittainen yritys- tai sidosryhmäprojekti. Vaikka TKI-hanke olisikin varsinainen toimeksiantaja, hankkeen edustajat voivat järjestää yrityksen tai muun työelämätahon kommentoimaan ja antamaan palautetta opintojakson tai yksittäisen opiskelijaryhmän toteuttamasta työstä. Näin opiskelijat pääsevät keskustelemaan yrityksen edustajien kanssa, vaikka suora toimeksianto on TKI-hankkeelle. Tämä edellyttää kuitenkin valmiita kontakteja yrityksiin. Tällöin hankkeen tuloksista hyötyvät myös yritykset, jotka saavat uusia näkökulmia, ideoita ja kosketuksen opiskelijoihin.

  1. Tutkimusorganisaation hanke-edustaja toimeksiantajana

TKI-hanke voi olla opintojakson toimeksiantajana myös ilman suoraa sidosryhmäyhteistyötä. Näissä tapauksissa tulee myös laatia toimeksiannosta dokumentti, joka esitellään opintojakson alussa opiskelijoille. Toteuttajina voivat olla kaikki opintojakson opiskelijat, tai projektin voi ottaa hoitaakseen yksi ryhmä. Ryhmän kanssa käydään tarkemmat neuvottelut ja keskustelut toteutuksesta, koska usein alkuvaiheessa siihen liittyy avoimia asioita. Opettajan suositus auttaa paljon kiinnostuneen ryhmän löytymisestä opintojaksolta. Aikaisemmilla opintojaksoilla tehtyjen projektien esittely auttaa myös kiinnostuneen ryhmän löytymisessä, koska se antaa vertailukohtaa vaativuudesta ja arvioidusta työmäärästä.

 

TKI-hankkeelta edellytettävät tehtävät

 

TKI-hankkeen näkökulmasta opintojaksoyhteistyö vaatii ennakkosuunnittelua. Hankkeessa tulee tunnistaa työpaketeista ne tehtävät, jotka sopivat opintojaksoilla toteutettavaksi. Parhaiten sen saa rakennettua hankkeeseen sisään jo hankehakemusta laadittaessa, mutta se edellyttää useimmiten näkemystä opintojaksoyhteistyöstä. Olennainen dokumentti TKI-hankkeiden ja opintojakson integraatiossa on toimeksiantokuvaus, joka sisältää projektin tavoitteet, asiakkaan tarpeen, projektin päävaiheet sekä konkreettiset mutta realistiset odotukset lopputuotoksesta.

 

TKI-yhteyshenkilö Yritysedustaja Opintojakson opettaja
Ennen opintojaksoa Mieti, mitkä asiat hankkeesta voisi kytkeä opintojaksoihin. Nämä asiat kannattaa jo suunnitella mielellään jo hankehakemuksen laadintavaiheessa, jolloin ne saadaan upotettua työpaketteihin omina tehtävinään. Laadi niistä toimeksiantokuvaus, jota yritys, opettajat ja opiskelijat voivat hyödyntää. Käy läpi tekijänoikeusasiat (IPR), jotka liittyvät opintojaksolla syntyviin teoksiin, jos niitä hyödynnetään esim. yrityksissä. Määrittele ajankohtainen kehitystarve, johon haluat uusia ideoita, näkemyksiä tai konsepteja. Laadi niistä tavoitteet ja riittävän väljät tulosodotukset. Pyydä mielellään jokin kollegasi mukaan opintojaksoprojektiin kaveriksi ja varahenkilöksi. Tällaiset hankkeet kuormittavat sinua todennäköisesti vähemmän kuin aluksi odotat. Muokkaa tarvittaessa toimeksiantoa, jotta se sopii hyvin opiskelijoillesi ja opintojakson aikatauluihin ja sisältöihin. Motivoi aiheen tärkeyteen ja suunnittele opintojakson toteutus projektin välivaiheiden mukaan. Koosta TKI-hankkeen kanssa taustamateriaalia ensimmäisille kerroille tietopohjaksi, jos sitä ei ole vielä valmiina.
Projektin alussa Toimi linkkinä firman ja opintojakson välillä ja varmista, että olennaiset asiat on huomioitu. Muista mainita, että tämä on ensisijaisesti opiskelijoille arvokas aito kehittämistehtävä, mutta hyödynnettävä lopputulos on aina suhteessa oppimistuloksiin (mutta teemme parhaamme). Briiffaa opiskelijat yrityksesi liiketoimintaan ja tavoitteisiinne projektin suhteen. Kerro, miksi aihe on teille ajankohtainen ja tärkeä sekä mitkä ovat odotuksenne opiskelijoilta. Tee kalvosetti, jossa alussa on yrityksestänne tietoa ja sitten toimeksiannon kuvaus (pohjan siihen saat TKI-hankkeen edustajalta). Varmista, että jokaisessa ryhmässä projektinhallinta on mietitty, roolit ja vastuut jaettu sekä projektin tavoitteet ja välivaiheet sisäistetty. Tee selkeät välitavoitteet ja niille tarkistuspisteet (=kehitysmenetelmä). Sovi, että jokaisessa ryhmässä on vain yksi yhteyshenkilö, joka on yhteydessä TKI-hankkeeseen tai yritysedustajaan.
Projektin aikana Tue ja varmista, että toimeksianto lähtee oikealla tavalla liikkeelle ja ryhmät pysyvät aikataulussa. Pyri ennakoimaan sudenkuopat. Auta ryhmiä tarpeen mukaan ongelmanratkaisussa (esim. lisätieto) ja tavoitteiden toteutumisessa (hanki esim. testaajia). Käy kuuntelemassa välituloksia ja pidä opettajaan säännöllisesti yhteyttä. Anna tarvittaessa lisätietoa mahdollisimman nopeasti. Jos toimeksiantoon liittyy kriittisiä vaiheita, kuten kenttätutkimuksia tai testauksia, niin ole silloin erityisesti tavoitettavissa sekä varmista näiden onnistuminen omalta osaltasi. Varmista useaan kertaan, että opiskelijat ovat ymmärtäneet tavoitteet ja tehtävät oikein. Kiinnitä huomiota, miten tulokset jaetaan ja esitellään toimeksiantajalle. Toimeksiantajaa kiinnostaa myös kokemukset itse projektista. Erota selvästi, mikä osuus on opintojakson omaa raportointia ja mikä on toimeksiantajalle jaettavaa materiaalia (nämä voivat olla raportin liitteenä).
Projektin lopussa Koosta tulokset ja tee niistä yhteenveto julkaisua varten. Anna krediitit (viittaus, nimet tms.) tekijöille. Esittele projektin tulokset TKI-hankkeen muille jäsenille ohjausryhmässä. Jos mahdollista, anna opiskelijoille ja korkeakoululle lupa käyttää projektia referenssinä. He arvostavat sitä ja hyötyvät näin itsekin panoksestaan. Myös jokin pieni palkinto (liikelahja, t-paita tms.) voi olla joskus paikallaan. Kun opiskelijat venyvät ja laittavat itseään likoon sekä jalkautuvat esim. kentälle (paljon itsenäistä työskentelyä), niin huomioi tämä myös heidän suuntaan. Tulosten esittely- ja palautetilaisuus on hyvä oppimistilaisuus.

 

Taulukko 1. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä TKI-hankkeiden ja opetuksen integroimiseksi. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tai virallista tapaa, vaan myös tilanteet ja projektit vaikuttavat integraation toteutukseen.

 

TKI-hankkeiden ja yritysten suuntaan tehtävissä projekteissa tulee muistaa pitää mielessä tekijänoikeudelliset asiat. Jos tekijänoikeuksien alaisia teoksia (esim. koodia, käyttöliittymäsuunnitelmia, yms.) hyödynnetään suoraan esimerkiksi yrityksissä, niistä tulee sopia erikseen myös opiskelijoiden kanssa. Tällöin tulisi käyttää valmiita opiskelijaprojekteihin tehtyjä sopimuspohjia. Tuloksia voidaan julkaista myös esimerkiksi avoimena lähdekoodina tai Creative Commons-lisenssillä. Varmista nämä asiat aina tapauskohtaisesti. Lisäksi hankeosapuolten (tutkimusorganisaatiot, yritykset yms.) kesken syntyvästä tulosaineistosta ja sen käytöstä sovitaan usein konsortiosopimuksessa tai pääkoordinaattorin suuntaan tehtävässä tuensiirto- tai yhteistyösopimuksessa.

Yritykset saavat tuoreita ja erilaisia näkökulmia, luonnoksia, konsepteja tai ehdotuksia toimeksiantoihinsa opintojaksoyhteistyöltä. Joskus syntyy myös toimivia prototyyppejä tai demoja, joita he voivat hyödyntää itsekin. Projektin aikana yritykset myös näkevät, miten tulevaisuuden työntekijät ja tämän päivän nuoret ajattelevat aiheeseen liittyvistä asioista. Yritykset saavat myös tuoretta näkemystä digitaalisten palveluiden käyttäjiltä, jotka ovat syntyneet webin ja matkapuhelimien aikakaudella. Opiskelijamme edustavatkin monien yritysten nuorta asiakassegmenttiä.

Yrityksille tehtävät toimeksiannot sopivat myös erinomaisesti ammattikorkeakoulujen profiiliin. Yliopistot ovat joskus jopa kommentoineet tätä vahvuuttamme hankkeiden aikana. Se on meille jonkinasteinen kilpailuetu soveltavan tutkimuksen toteuttamisessa.

 

Opiskelijan ja oppimisen näkökulma

 

Opiskelijoita motivoi yrityksien toimeksiantona tehtävät opintojaksoprojektit. Opintojaksopalautteista ja itsereflektointitehtävistä olen huomannut, miten opiskelijat arvostavat yrityksiin tehtäviä töitä kuvitteellisten harjoitusten sijaan. Näin ajankohtaiset ja aidot yritysmaailman kehittämisaihiot siirtyvät korkeakouluopetukseen ja opiskelijat pääsevät kosketuksiin työelämän kehittämistehtävien kanssa.

Kokemus on osoittanut, että usein projekteissa syntyy jopa laaja-alaisempaa osaamista kuin puhtaasti aihekohtaista substanssia sisältävissä harjoitustöissä. Työelämässäkään ei ole oppiaineita, vaan erilaisia asiakasprojekteja, erilaisia asiakkaita ja eteen tulevia ennakoimattomia haasteita. Nämä asiakasprojektien kokemukset ovat erittäin arvokasta oppia tulevia työtehtäviä silmällä pitäen. Asiakasprojektit ovat yhä enemmän palveluliiketoimintaa, joissa tulee substanssin ohella oppia toimimaan asiakkaiden kanssa. Tieteellisemmin sanottuna palveluntuottaja tuottaa yhdessä arvoa asiakkaan kanssa yhdistäessään toistensa resurssit (value co-creation; resource integration).

Opiskelijoille on ensiarvoisen tärkeää, että yrityksen edustaja tai TKI-hankkeen toimeksiantaja on kuuntelemassa heidän tulostensa esittelyä. He panostavat usein varsin paljon aikaa näihin yrityshankkeisiin ja haluavat siksi saada myös suoraan näkyvyyttä yrityksen suuntaan. Opiskelijoille on myös töitä hakiessa etua, kun he voivat kertoa tehneensä opintojaksoilla projekteja aitoihin yrityksiin. Joskus olemme jopa suositelleet yrityksien nimien mainitsemista työhakemuksissa, kun asiasta on sovittu ensin yrityksen kanssa. Muutamissa tapauksissa yritys tai TKI-hanke on allekirjoittanut todistuksen osallistumisesta TKI-hankkeen kautta tehtyyn projektiin. Tällöin tosin projektin on tehnyt opintojen loppusuoralla oleva opiskelijaryhmä eikä kokonainen kurssi. Opiskelijat ovat joskus saaneet harjoittelupaikan yritykseen, kun ovat ensin tehneet opintojaksoprojektin kyseiseen yritykseen.

 

Opettajan ja opetuksen näkökulma

 

Opintojakson opettaja voi luonnollisesti vaikuttaa toimeksiannon sisältöön, koska opintojakso on hänen vastuullaan. Opintojakson kuvauksessa mainitaan useimmiten yhteistyö yrityselämän tai kolmansien osapuolien kanssa, joten sisällöllisiä yksityiskohtia voi muokata toimeksiannon mukaisesti. Periaatteena on se, että yritysprojektien ja TKI-hankkeen kautta syntyy opiskelijoille osaamista, joka on kytkettävissä opintojakson tavoitteisiin.

Yritysmaailman edustajat tuovat opiskelijoille tuulahduksen tulevasta mahdollisesti työpaikasta ja työtehtävistä. Esimerkiksi kerran kaksi opiskelijaani palkattiin harjoittelijoiksi yritykseen TKI-hankkeen kautta tehdyn projektin jatkamiseksi. Vaikka käytännössä kaikilla opettajilla on käytännön työkokemusta yrityselämästä, harva on ”profeetta omalla maallaan” verrattuna ulkopuolisen yritysedustajan auktoriteettiin. Työskentely yritysedustajien kanssa motivoi tekemään, varsinkin kun aiheet ovat ajankohtaisia ja niillä se selvä yhteys mahdollisiin tuleviin työtehtäviin.

Kokemuksieni mukaan TKI-toimeksianto helpottaa opettajan työtä, jos se mitoitetaan ja suunnitellaan oikein ja hyvissä ajoin. Lisäksi TKI-hankkeen edustajan tulee olla aidosti mukana. Tästä olen saanut joskus jopa suoraa palautetta kollegoilta: ”Sehän käytännössä helpottaa kurssin suunnittelua ja toteutusta”. Opettajilla on pääsääntöisesti hyvät valmiudet ohjata opiskelijoiden projekteja sekä kyky toimia yritysten kanssa.

Tietojenkäsittelyn puolella asiakkaan odotukset pitää suhteuttaa opintojaksoon ja opiskelijoiden oppimiskykyyn käytettävissä olevassa ajassa, koska koulusta ei voi luvata tuotantoon varmasti kelpaavaa ohjelmistoa, vaikka niitäkin on kollegoideni ohjauksessa syntynyt. Haasteena on, että ohjelmistojen kehitys vaatii syväosaamista, opiskelijoiden taidot vaihtelevat paljon ja kehitys vie aikaa. Lisäksi alkuun vaaditaan hyvä vaatimusmäärittely ja erityisesti tekninen suunnittelu mm. arkkitehtuurista tai käytettävästä kehitysalustasta. Parhaat tekijät ryhmästä saattavat siirtyä myös töihin kesken kurssin ja intressit siirtyvät työpaikkaan opintojakson tehtävien sijaan. Näinkin on joskus käynyt. Siksi asiakkaan odotukset tulee asettaa määrittelyn, demon tai proton tasolle, koska tuotantoon menevä ohjelmisto vaatii aina ylläpidon ja jatkuvan päivittämisen tietoturvankin näkökulmasta. TKI-hankkeesta voidaan resursoida tällöin asiantuntijatyöhön ja laitteistohankintoihin, jolloin päävastuu tuloksesta ei jää opintojakson opettajan vastuulle.

 

Tutkimus TKI-hankkeen, yritysprojektien ja opetuksen integraatiosta

 

Muutama vuosi sitten selvitin tieteellisen tutkimuksen periaatteella oppilaiden oppimista TKI-hankkeen ja yritysprojektien kautta. Tutkimusaineiston keräsin kahdessa erässä: Ensin omalta kurssiltani, jossa opiskelijat toteuttivat Virtuaaliluonto-hankkeeseen esineiden internet-pohjaisia konsepteja luontomatkailua varten. Tämän jälkeen testasin syntynyttä mallia (kuvio 1) vielä 22 eri opiskelijaryhmällä, jotka olivat toteuttaneet yrityksien toimeksiannoista uusia innovatiivisia konsepteja.

Tiedon ulottuvuudet ja tiedontuottamisen prosessit opiskelijaprojekteissa

Kuvio 1. Tiedon ulottuvuudet ja tiedontuottamisen prosessit opiskelijaprojekteissa (Alamäki 2018).

 

Tutkimuksen tulokset osoittavat sen, että yritysprojektit monipuolistavat oppimista. Niiden kautta opitaan useampia tiedon ulottuvuuksia erilaisilla oppimistavoilla. Projekteissa yhdistyy käyttäjätieto, liiketoimintatieto ja teknologinen tieto menetelmälliseen tietoon. Menetelmällinen tieto on työelämävalmiuksien kannalta keskeistä, koska se sisältää kehittämismenetelmiin liittyvää tietoa. Opiskelijat eivät opi vain yhdellä tavalla, vaan he hankkivat uutta osaamista luentojen ja oheismateriaalin kautta (formaali oppiminen), aikaisempaa osaamista syventämällä (hiljaisen tiedon soveltaminen), ryhmässä oppimalla (sosiokonstruktiivinen oppiminen), asiakkailta oppimalla (”oppipoika-oppiminen”) sekä kokeiluja (luonnostelu, demoilu) ja tutkimusta tekemällä (käyttäjätutkimukset ja testaaminen). Tutkimusraportista voi lukea, missä määrin tutkimuksen kohteena olleet ryhmät hankkivat uutta osaamista näiden oppimismenetelmien kautta. Tutkimus vahvistaa aikaisempaa käsitystä siitä, että opettaja on fasilitaattori ja ulkopuolinen toimeksianto toimii oppimisympäristönä, jossa opitaan eri tiedon ulottuvuuksia erilaisilla tavoilla.

 

Lähde:

Alamäki, A. 2018. A conceptual model for knowledge dimensions and processes in design and technology projects. International Journal of Technology and Design Education28(3), 667-683.

 

Ari Alamäki on Haaga-Helian tietojenkäsittelyn koulutusohjelman yliopettaja

Ari Alamäki

Ari Alamäki on Haaga-Helian tietojenkäsittelyn koulutusohjelman yliopettaja

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *