Opettajan työuran aikaisen kehittymisen esteet ja mahdollisuudet
Heli Bergström 16.10.2019

OPEKE – Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hankkeen osiossa B2 tavoitteena on kehittää opettajien työuran aikaista osaamista ja luoda uramalleja. Haaga-Helian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) valikoitui B2-pilotin kohteeksi, sillä se nähtiin merkittävänä menetelmänä vahvistaa opettajien osaamista työuran aikana.

Haaga-Helia-pilotin päätavoitteena oli Haaga-Helian TKI-asiantuntijuuden ja valmiuksien kehittäminen. TKI-toiminnalla voidaan kehittää opettajien työtä ja ammatillista etenemistä erityisesti johtamisen ja uutta luovan asiantuntijuuden näkökulmasta. Tässä kirjoituksessa opettajilla tarkoitetaan päätoimisia opettajia ja esimiehillä opettajakunnan eli koulutusyksikköjen esimiehiä.

Pilottiin liittyvään tutkimukseen sisältyvässä Webropol-kyselyssä opettajat ja esimiehet kertoivat, kuinka paljon heillä on kokemusta TKI:stä. Tämän perusteella pystyimme jaottelemaan vastaajat kolmeen ryhmään: 1) henkilöt, jotka ovat kokeneita TKI-tekijöitä, 2) henkilöt, joilla on vasta vähän kokemusta TKI:stä ja 3) henkilöt, joilla ei vielä ole kokemusta TKI:stä. Selvitimme mm. näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden esteet ja mahdollisuudet TKI-osallistumisen kasvattamiseksi. Elinkaariajattelua soveltaen opettajan kehittyminen TKI-osaajana etenee erilaisia polkuja pitkin riippuen siitä, missä vaiheessa työuraansa hän on TKI-osaamisen näkökulmasta. Aineistosta löytyi kehittymistä hidastavia ja mahdollistavia tekijöitä, jotka pystyimme kohdistamaan opettajan TKI-osaamisen kehittymiseen.

 

Opettaja, jolla ei vielä ole kokemusta TKI:stä

Esteinä TKI-työlle uudet opettajat (opettajakokemus alle kaksi vuotta) näkivät sen, että heille ei ehkä uskalleta tarjota mahdollisuutta TKI-työhön ensimmäisinä opettajavuosina, koska itse opettajuuskin on uusia asia. Tällöin opetus on työn pääorientaatio. Kokeneella opettajalla taas opetus saattaa olla kutsumus, jolloin hänellä ei ole kiinnostusta TKI-työtä kohtaan. Jotkut opettajat eivät ole löytäneet tietoa mahdollisista osallistumistavoista TKI-työhön.

Mahdollisuuksina nähtiin se, että menetelmäopettajia voitaisiin hyödyntää TKI-työhön perehdyttämisessä, jotta tutkimusnäkökulma tulee muille opettajille tutuksi.

 

Opettaja, jolla on jonkin verran kokemusta TKI:stä

Esteinä TKI-työlle nähtiin se, että TKI-työhön ei resursoida riittävästi tunteja. Opettajan ammatillinen kiinnostus ei välttämättä myöskään kohtaa tutkimusaihioiden kanssa. TKI saatetaan myös kokea liikaa aikaa vieväksi, byrokraattiseksi toiminnoksi.

Mahdollisuuksia nähtiin useampia. TKI nähtiin ammatillisen kehittymisen väylänä, siinä nähtiin monia verkostoitumismahdollisuuksia ja siinä voidaan hyödyntää mentorointia. Osaamiskartoitukset ja osallistumishalukkuuden selvittäminen nähtiin tärkeänä, kuten myös TKI-osaajien poolin muodostaminen.

 

Opettaja, jolla on paljon kokemusta TKI:stä

Esteinä nähtiin tuntiresurssien riittämättömyys ja se, että opettaja haluaa profiloitua nimenomaan opettajana, ei TKI-toimijana. TKI:tä saatetaan tehdä nyt enemmän kehittämis- ja innovaatio-orientaatioilla; tarvittaisiin keskittymistä tutkimukseen.

Mahdollisuuksina nähtiin ammatillinen kehittyminen esimerkiksi uusissa ja luovissa oppimisympäristöissä, jotka syntyvät TKI-hankkeissa. Työn sisällöllinen rikkaus, vaikutus työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen, verkostoitumismahdollisuudet, kansainvälistyminen ja merkityksellinen vaikuttaminen nostettiin myös esille mahdollisuuksina.


Artikkelin kirjoitti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy:n, HR:n, johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisen lehtori Heli Bergström (TkT, KM, MBA), joka vastasi artikkelissa kuvatun projektin tutkimuksellisesta osuudesta ja raportoinnista työskennellessään Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Heli Bergström

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *