Ammattikorkeakoulu luotaa tulevaisuutta – opiskelijat, opettajat ja organisaatiot tutkimusmatkalla
Satu Koivisto 28.10.2019

Pohditaanko sinunkin organisaatiossasi sitä, minkälaista osaamista tarvitsette tulevaisuudessa? Etsittekö vastauksia siihen, mistä ja miten tämän tiedon voi saada? Kuka voi sen opettaa?

Yhä etenevän digitalisaation myötä osaamistarpeet ovat globaalisti myllerryksessä. Osa ennen tärkeistä osaamisista onkin ehkä tulevaisuudessa jopa tarpeettomia. Tulevaisuudessa yksilön ja organisaation menestyksen kriittisiä tekijöitä saattavat olla kompetenssit, joita emme ole vielä riittävästi edes tunnistaneet. Mikä avuksi?

 

Tutkimus antaa osviittaa tulevaisuuden kompetenssitarpeista

 

Tulevaisuus on tänään tuntematon. Silti monia tulevaisuuden kompetenssitarpeita voimme ennustaa. On olemassa ymmärrys siitä, mitkä asiat eri aloilla – tai työelämässä yleensä –  tulevat lähivuosikymmeninä korostumaan. Tämän tiedon pohjalta on koostettu esimerkiksi helppokäyttöisiä itsearviointikyselyitä. Hyvin mielenkiintoisia ja tutustumisen arvoisia ovat esimerkiksi Nestan tulevaisuuden taitojen kysely, Ilmarisen Future Score tai Taidot työhön-hankkeen Kompetenssikysely.

Nämä kyselyt auttavat sekä yksilöä että koko organisaatiota tunnistamaan niitä osaamisia, joita tässä hetkessä olisi tärkeä kehittää tulevaisuutta varten. Yhteistä kaikille näille kyselyille on se, että ne perustustuvat tutkimukseen. Niiden pohjalla on laajoja tutkimuskatsauksia tulevaisuuden työelämään ja kompetensseihin liittyen.

 

Ammattikorkeakouluissa tulevaisuuden taitoja opitaan tutkien

 

Ammattikorkeakoulut valmistavat ammattilaisia tulevaisuuden työtä varten. Niiden keskeinen rooli on tarjota yhteiskunnalle sitä oppia ja osaamista, jota tulevaisuuden asiantuntijat tarvitsevat. Rooli on hyvin vaativa: se vaatii edelläkävijyyttä tulevaisuuden työelämätaitojen tunnistamisessa ja usein myös omaksumisessa.

Ammattikorkeakouluissa tehdään aktiivisesti tutkimusmatkaa tulevaisuuteen monenlaisten tutkimushankkeiden avulla. Näiden avulla varmistetaan opetushenkilöstön tulevaisuuden kompetenssien kehittyminen. Ammattikorkeakouluissa tehtävän soveltavan tutkimuksen merkitys on kuitenkin huomattavasti laajempi: sen avulla luodaan tulevaisuuden osaamista myös ympäröivään yhteiskuntaan.

Ammattikorkeakoulujen opettajat tutkivat tulevaa yhdessä laajan yrityksistä, opiskelijoista, muista tutkimustoimijoista ja erilaisista sidosryhmistä koostuvan verkoston kanssa. Oppiminen ei näet tapahdu samoin kuten ennen ajateltiin: opettaja ei ole se, jolta tieto siirtyy luennoiden opiskelijoille. Sen sijaan matkaa tehdään yhdessä oppien: tutkimushankkeissa etsitään ratkaisuja erilaisiin ajankohtaisiin haasteisiin. Samalla luodaan tulevaisuuden työssä keskeisiä kompetensseja.

Esimerkiksi tällä hetkellä Haaga-Heliassa meidän opettajiamme on selvittämässä yhdessä laajan toimijoiden verkoston kanssa sitä, minkälaista osaamista tulevaisuuden organisaatiomuodot vaativat yksilöltä – miten mm. jaettu johtaminen tai itseohjautuvuuden korostuminen muuttavat kompetenssitarpeita. Lisäksi asiantuntijoitamme on mukana mm. etsimässä ja kehittämässä yritysten kasvua tukevien yrittäjyysvalmiuksien kehittämisen tekijöitä.

Tulevaisuuden kompetenssit syntyvät pitkälti yhdessä toimien ja tulevaisuuden haasteita ratkoen. Tutkimus on aina matka tuntemattomaan. Se laajentaa ymmärrystämme yli nykyhetken ja avaa oven tulevaan. Tässä soveltava tutkimus – rohkea, uutta tietoa ja osaamista kehittävä ja lisäarvoa yhteiskunnalle luova, tieteellisiin standardeihin perustuva toiminta – nousee hyvin merkittävävään rooliin. Tutkimuksen merkitys korostuukin tulevaisuudessa, sillä maailman muuttuessa kiihtyvällä tempolla tarvitaan rohkeaa, uutta ja tieteen standardeihin sidottua tietämystä. Yksinomaan vanhaan tietoon perustuen emme voi nähdä tulevaisuuteen. Tässä me ammattikorkeakouluissa olemme erityisen vahvoja tulevaisuuden kompetenssien kehittämisen suunnannäyttäjiä.

Satu Koivisto

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *