Haaga-Heliassa ollaan jo vahvasti jatkuvan oppimisen tiellä
Johanna Rajakangas-Tolsa ja Jarmo Ritalahti 6.11.2019

On arvioitu, että Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä tarvitsee uudelleen- tai täydennyskoulutusta lähivuosina. Haasteena on erityisesti se, kuinka koulutukseen hakeutuisivat sitä eniten tarvitsevat. Osaavan työvoiman saatavuus haittaa useita aloja ja monia yrityksiä. Muuttuviin osaamistarpeisiin vastaaminen vaatii koulutuksen järjestäjiltä joustavuutta: on tarjottava mahdollisuuksia päästä koulutukseen sekä työn ohessa että sen aikana.

Jatkuva oppiminen painottaa erityisesti työikäisten osaamisen kehittämistä. Se pyrkii vastaamaan työelämän uusiutuviin osaamistarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ”Osaamista kehittämällä tuetaan mielekkäitä työuria, hyvää työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta”.

Ammattikorkeakouluilla on iso rooli jatkuvan oppimisen mahdollistajina.

 

Haaga-Heliassa laiva on jo kääntynyt uuteen suuntaan

 

Haaga-Helian master-ohjelmat aloittivat tänä lukuvuonna (2019-2020) uuden, yhteisen opetussuunnitelman toteuttamisen. Uusi osaamisperustainen opetussuunnitelma on kahden vuoden yhteisen ponnistelun tulos. Muutos koulutusohjelmakohtaisista opetussuunnitelmista ja erillisistä käytänteistä yhteiseen toimintaan on suuri.

Yhteinen opetussuunnitelma pohjautuu laajaan selvitystyöhön, jonka aikana rakennettiin yhteistä ymmärrystä tulevaisuuden osaamistarpeista. Huomattiin, että eri toimialoilla osaamistarpeet ovat suurilta osin samat, jolloin yhteinen opintotarjonta voi palvella monenlaisista taustoista tulevien opiskelijoiden osaamisen kehittymistä. Yhteinen opetussuunnitelma rakentuu

  • kaikille yhteisistä menetelmä- ja organisaation kehittämisopinnoista
  • suuntautumisopinnoista
  • vapaasti valittavista opinnoista ja
  • opinnäytetyöstä.

Uusi opetussuunnitelma mahdollistaa opiskelun koulutusten rajat ylittävissä ryhmissä, jolloin opiskelijat voivat verkostoitua laajemmin kuin koulutusohjelmien omissa toteutuksissa.

Opetussuunnitelma on modulaarinen, ja yksittäisen moduulin laajuus on 20–35 opintopistettä. Moduulit koostuvat kolmesta tai useammasta viiden tai kymmenen opintopisteen opintojaksosta. Opiskelijat valitsevat oman suuntautumisen moduulinsa opintojen alkuvaiheessa, ja opinnäytetyöhön liittyvät opinnot suoritetaan suuntautumisryhmässä.

Opiskelijat suunnittelevat oman henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa hyvin vapaasti; heidän opintojaan sitovat yhteiset opintojaksot, suuntautumisopinnot ja opinnäytetyö. Koska master-opetussuunnitelma on tehty modulaariseksi ja se pohjautuu tulevaisuuden osaamistarpeisiin, se on helppo pilkkoa myös tutkintoa pienempiin kokonaisuuksiin.

 

Opiskelijat tietävät, mitä he haluavat

 

Ylempää korkeakoulututkintoa ammattikorkeakouluissa opiskelevat ovat kartuttaneet työkokemustaan vähintään kolmen vuoden ajan (vuodesta 2020 alkaen vähintään kahden vuoden ajan), ja heillä on usein itsellään selvä käsitys siitä, mitä he opinnoiltaan odottavat ja mitä osaamista ovat tulleet hakemaan. Joustavilla opintopoluilla voimme tarjota heille monipuolisesti opintoja, jotka edistävät urapolkuja ja tutkitusti myös lisäävät valmistumisen jälkeen heidän ansioitaan. Suuri valinnaisten opintojen määrä mahdollistaa opiskelijoille juuri heidän osaamistarpeidensa mukaisen tutkinnon räätälöinnin.

Opinnot suoritetaan ilta- ja viikonloppuopintoina työn ohessa. Työelämälähtöinen opetus, jossa opinnot linkittyvät vahvasti oman työn tai oman organisaation kehittämiseen, helpottaa työn ja opintojen yhdistämistä.

Avoimen ammattikorkeakoulun kautta opintoja voi myös suorittaa yksitellen, omassa aikataulussa, ja kun riittävästi opintoja on koossa, voi tietyin ehdoin siirtyä suorittamaan tutkintoa. Tämä tuo myös mahdollisuuden itsensä kehittämiseen heille, jotka haluavat syventää osaamistaan vain tietyllä osa-alueella eivätkä suorittaa koko tutkintoa.

Johanna Rajakangas-Tolsa ja Jarmo Ritalahti

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *