Tulevaisuus tehdään oppimalla
Jari Laukia 6.11.2019

Tulevaisuus kiinnostaa meitä kaikkia, mutta millä keinoin tulevaisuuteen voisi vaikuttaa? Voisiko jatkuva oppiminen olla yksi keino?

Käsite jatkuva oppiminen on yksi juuri nyt pinnalla olevista käsitteistä koulutuskeskustelussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmissä jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan ihmisen osaamisen kehittämistä ja uudistamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Se sisältää formaalin koulutuksen varhaiskasvatuksesta korkeakouluun sekä muualla tapahtuvan oppimisen.

Käsite jatkuva oppiminen on erityisesti syntynyt vastaamaan osaamistarpeeseen, joka johtuu teknologian ja automaation aiheuttamasta nopeasta työelämän murroksesta. Jatkuva oppiminen käsittää myös omaehtoisen opiskelun ja itsensä kehittämisen jokaisen omien mieltymysten ja intressien mukaisesti.

Lisäksi jatkuvan oppimisen avulla meidän on pystyttävä ratkaisemaan käsillä olevia ja tulevaisuuden mahdollisesti mukanaan tuomia ympäristöä, yhteiskuntaa, työelämää ja yksilöä koskettavia ongelmia.  Jatkuva oppiminen vaikuttaa siihen, minkälainen tulevaisuutemme on.

Korkeakouluille tulevaisuuden tekeminen tarkoittaa, että tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmien rakenteet ja sisällöt on arvioitava uudelleen. Korkeakoulujen tehtävänä on mahdollistaa myös palkkatyössä olevien tai yrittäjinä toimivien henkilöiden osaamisen päivittäminen.

Tulevaisuuden tekeminen jatkuvan oppimisen kautta merkitsee, että korkeakoulujen opetushenkilöstö, yritysten työntekijät ja opiskelijat oppivat yhdessä.  2020-­luvun Suomessa oppimisympäristöt sulautuvat yhteen jatkuvan oppimisen polulla.

Mitä meidän pitäisi oppia, jotta tulevaisuus olisi toivotun kaltainen? Erilaisia selvityksiä ja ennusteita tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta on tehty paljonkin. Yksi selvitys on Opetushallituksen Osaaminen 2035 -tutkimusraportti. Sen mukaan tulevaisuuden osaamistarve liittyy digitalisaatiota hyödyntävien ratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen, automaation hyväksikäyttöön palvelutuotannossa sekä sosiaalisiin taitoihin. Näiden rinnalle opittavana osaamisena nousee kestävään kehitykseen liittyvä osaaminen, kestävän kehityksen hallinta elinkeinoelämässä sekä yhteiskuntaan liittyvät eettiset ja moraaliset seikat.

Osaamistarpeeseen liittyviin kysymyksiin vastaamiseksi tarvitaan jatkuvaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Tutkimuksen avulla selvitämme ja arvioimme yrityksissä, työelämässä ja kansalaisyhteiskunnassa tarvittavaa osaamista, teemme uusia kaupallisia innovaatioita sekä ratkaisemme ihmiskunnan eteen tulevia ongelmia. Jatkuva oppiminen on uusien innovaatioiden tekemistä.

Oppiminen on aina suunniteltua, ohjattua ja arvioitua. Jatkuvan oppimisen kulttuurin toteutuminen vaatii elinikäisen ohjauksen palveluiden kehittämistä. Näiden palveluiden yhteydessä myös olemassa oleva osaaminen pystytään tekemään näkyväksi.

Yhteiskunnan, yrityksen ja yksilön tulevaisuus tehdään oppimalla. Uusi sivistysparadigma kasvattaa yksilön ja yhteisön osaamispääomaa kokonaisvaltaisesti. Jatkuvan oppimisen tulee viime kädessä johtaa ihmisyyden ja sivistyksen syvenemiseen.

 

Lähteitä:

Jatkuvan oppimisen kehittäminen. Väliraportti. OKM julkaisuna 2019:19 OKM  https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen

Kohti elinikäistä oppimista. Yhteinen tahtotila, rahoituksen periaatteet ja muutoshaasteet. Sitra selvityksiä 150, 2019.

Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2019:3.

Osallistava ja osaava Suomi. Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019.

Tulevaisuusbarometri 2019. Minkälaisena suomalaiset näkevät tulevaisuuden. Sitra, selvityksiä 147. Dufva, laine, Lahdesmäki-Pekkinen, Parkkonen, Vataja.

FT, johtaja, Haaga-Helia Ammatillinen Opettajakorkeakoulu

Jari Laukia

FT, johtaja, Haaga-Helia Ammatillinen Opettajakorkeakoulu

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *