Jatkuva oppiminen ja sen johtaminen ammattikorkeakoulun opettajan työssä
Heli Bergström 9.11.2019

Jatkuva oppiminen on paitsi yksilön oppimista myös organisaation oppimista. Nämä ruokkivat toinen toistaan. Kyse on kehittymisestä; kuinka oppia kehittymään jatkuvasti siten, että pystyy vastaamaan ympäristöstä tuleviin vaateisiin menestyksellisesti. Johtamisen merkitystä jatkuvassa oppimisessa ei sovi myöskään unohtaa, sillä johtajuudessa valmentavalla jatkuvan oppimisen mahdollistamisella on tärkeä rooli. Ammattikorkeakoulussa jatkuva oppiminen korostuu entisestään, koska siellä toimivilta opettajilta vaaditaan yhä kameleonttimaisempaa siirtymistä roolista toiseen.

 

Jatkuva oppiminen asiantuntijatyössä

 

Omassa väitöstutkimuksessani Fluency Experiences in Knowledge-Intensive Individual Work and Collaboration (2011) tutkin asiantuntijoiden työn sujuvuutta. Siinä tuli esille myös jatkuvan oppimisen merkitys asiantuntijatyön näkökulmasta. Ilman jatkuvan oppimisen ajattelutapaa ei asiantuntijatyössä voi kehittyä. Lisäksi se avartaa yksilön maailmaa huomattavasti ja on elintärkeä esimerkiksi ammattikorkeakoulun opettajan työssä, jossa on tarve jatkuvasti soveltaa itse oppimaansa opiskelijoille tarjottavaan muotoon. Koska työelämä kehittyy ympärillämme valtavaa vauhtia, vaatii se meiltä opettajilta kykyä ja halua pysyä kehityksen mukana, mieluiten hieman sen edellä – kristallipallo olisi välillä avuksi ennustamisessa.  

 

Jatkuvan oppimisen johtaminen

 

Johtajat ovat ammattikorkeakoulussa asiantuntijoiden johtajia. Ammattikorkeakoulun johtaminen on monisäikeistä ja kompleksista; se vaatii siellä toimivilta henkilöiltä, rakenteilta, järjestelmiltä ja käytänteiltä selkeyttä, mutta myös kykyä joustaa ja mukautua muuttuviin tarpeisiin. Jatkuvan oppimisen johtamisessa korostuu muutoksessa johtamisen taito; eräänlaisena sillanrakentajana toimiminen. Tällöin johtajalla tulee olla kyky sanoittaa ja kuvata opettajan työtä ja sen kehittymistä sekä yksittäisen opettajan näkökulmasta että ammattikorkeakoulutasolla. Johtajuudessa painottuu hyvin vahvasti henkilöstön tukeminenyhteistoiminnallinen osaamisen kehittäminen ja koko oppilaitosorganisaation henkilöstön työn mahdollistaminen(Bergström & Mäki 2017.)  

Pedagogisessa jatkuvan oppimisen johtamisessa on kyse laajemmasta johtajuuden näkökulmasta, joka sisältää yhteistyöprosessimaisesti erilaisten tulkintojen johtamisen, osaamisen johtamisen, kyvykkyyksien johtamisen, valmentavan johtamisen, verkostojen johtamisen, jaetun johtamisen sekä mahdollisuuksien johtamisen (Bergström & Mäki 2019). Johtamistyön kokonaisuutta rakentaa myös toisen työn tuntemus. Vahvan osallisuuden kokemuksen takeena on jatkuvassa oppimisessa toisen työn ymmärrys ja siihen kohdistuvan kehittymisen seuraukset. Johtajalla tulee olla kyky ja taito rekrytoida motivoituneita, sitoutuneita ja jatkuvasta kehittymisestä inspiroituneita opettajia. Näin johtaja mahdollistaa hyvän maaperän opettajan ja koko työyhteisön jatkuvalle oppimiselle ja kehittymiselle. (Bergström & Mäki 2017.) 

 

Case-esimerkkinä oma jatkuvan oppimiseni johtaminen ammattikorkeakouluissa 

 

Minua itseäni ovat motivoineet ja kirittäneet nimenomaan esimiesteni minulle antamat mahdollisuudet toteuttaa itseäni monipuolisesti. Näin olen oppinut laajentamaan omaa osaamistani sukeltamalla alituisesti uusiin haasteellisiin tilanteisiin ja jakamalla oppimaani kollegoille, opiskelijoille ja esimiehilleni. Olen tähän mennessä toiminut ammattikorkeakouluissa yliopettajan ja lehtorin rooleissa.  

Yliopettajan roolissa saamani mahdollisuudet ottaa vastuuta asioista ja toimia vastuuhenkilönä useassa erilaisessa ja eritasoisessa roolissa kasvattivat osaamistani ja antoivat tilaisuuden jatkuvaan oppimiseen. Esimieheni luottamus kykyyni hallita kokonaisuudet ja selviytyä maaliin kannustivat minua. 

Lehtorin roolissa ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tärkeää oli niin ikään luottamus kykyyni hallita kokonaisuudet ja tehdä laadukasta asiakaslähtöistä työtä johtajatasoisten asiakkaiden kanssa.  

Nykyisessä työssäni lehtorin roolissa liiketalouden tutkinto-opiskelijoiden parissa työni on vielä alkutaipaleella mutta erittäin itsenäistä ja antaa mahdollisuudet toteuttaa jatkuvan oppimisen moodia monipuolisesti. Minulla on mahdollisuus ikään kuin hyppiä tilanteesta toiseen vaihtuvien opettajatiimien ja opintojaksototeutusten välillä. Siihen kun vielä yhdistän edellisestä roolistani jatkuvat projektimaiset valmennukset ulkoisille johtaja-asiakkaillemme ja TKI-työn suomat monipuoliset kehittymismahdollisuudet sekä tulevat opinnäytetöiden ohjaukset, en voisi kuvitella itselleni antoisampaa jatkuvaa oppimista hyödyntävää työnkuvaa.  

 

Lähteet: 

Bergström, H. (2011). Fluency Experiences in Knowledge-Intensive Individual Work and Collaboration. Aalto University. 

Bergström, H. & Mäki, K. (2017). Keulassa ja keskellä. Johtaminen reformissa tutkimus. Haaga-Helian julkaisut, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-952-7225-79-0 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/144399/HH_Keulassajakeskella_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Bergström, H. & Mäki, K. (ilmestyy 2019). Pedagoginen johtaminen ja johtajuus – yksin vai yhdessä? Teoksessa Ammatilliseksi opettajaksi. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. 

 

Kirjoittaja on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun HR:n, johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisen lehtori Heli Bergström (TkT, KM, MBA).  

Heli Bergström

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *