Tilauksessa systeemistä ajattelua kiertotalousopettamiseen
Annariikka Martikainen 11.11.2019

Maapallon kantokyvyn rajojen tullessa ilmeisiksi on taloussysteemin järkevyyttä ja kestävyyttä lähdetty kyseenalaistamaan yhä laajemmin. Erilaisista kestävän kehityksen käytännön ratkaisuista kiertotalous, systeemitason pragmaattisena ratkaisuna, kerää taakseen kannattajia yhteiskunnan eri aloilta, eikä vähiten yritysmaailmasta tai politiikan alalta.

 

Kiertotalouden haaste

 

Kiertotaloudelle löytyy useita määritelmiä, mutta sen perusperiaate on varsin yksinkertainen: kiertotaloudessa energian tuotanto on kestävää, sen prosesseissa minimoidaan neitseellisten luonnonvarojen käyttö, hyödynnetään eri taloussektoreiden sivuvirrat, hyödynnetään käytöstä poistuva materiaali ja estetään luonnolle haitallisen jätteen synty. Kiertotalous ajatuksena usein sisältää myös sosiaalisen vastuun sekä luonnon entistämisen ja suojelun. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus perustuvat kestävään luonnonvarojen hyödyntämiseen. Itse systeemi kuitenkin perustuu talouden mekanismeihin ja talouden kasvuun.

Muutos kiertotalouteen on laaja-alainen haaste, sillä kokonaisuuteen liittyy esim. teollisuusinfrastruktuuria, kaupunkirakentamista, lainsäädäntöä ja erilaisia kannustimia. Myös vanhaa, osin myrkyllistä infrastruktuuria, pitää saattaa tiensä päähän turvallisesti. Kiertotalouteen siirryttäessä kasvatustoiminnan keskeiset kohteet, osaaminen ja asenteet, ovat oleellisia elementtejä.

Kiertotalousosaaminen on toisaalta pragmaattista alakohtaista osaamista, kuten ymmärrystä erilaisista materiaaleista, niiden maailmanmarkkinoista tai esimerkiksi niiden kemiallisista ominaisuuksista ja teknologian rajoitteista. Toisaalta tarvitaan kiertotaloudelle myönteisiä asenteita, kykyä oppia, yleissivistystä ja poikkitieteellisyyttä, alarajat ylittävää osaamista tai vaikkapa kykyä ymmärtää luonnon arvoja tai ihmisarvoja sekä kykyä kehittyä ja muuttua. Kiertotalousosaamisen yhteydessä mainitaan usein tarve osata ajatella systeemisesti. Tästä seuraa kysymys: mitä on tämä kaivattu systeeminen ajattelu ja miten sitä opitaan tai opetetaan?

 

Kohti systeemistä ajattelua

 

KiertotalousAMK on kansallinen hanke, jossa kiertotalouden opetussusisältöjä ja pedagogiikkaa kehitetään ammattikorkeakouluille. Hankkeen mukana Haaga-Heliaan käytettäväksi muodostuu tuoreita opetussisältöjä esim. kiertotalouden mukaisista pakkausmuotoiluista, logistiikasta liiketoimintamalleista ja teollisuus 4.0. Niiden lisäksi Haaga-Helialla ja muilla osallistuvilla ammattikorkeakouluilla on pääsy kehittyviin sisältöihin ja aineistoihin biotaloudesta metsäperäisiin kiertoihin. Miten tätä kokonaisuutta voisi parhaiten hyödyntää? Miten sen valjastaisi systeemisen ajattelun kehittymiseksi?

Kiertotalouden opettamisesta ja sen pedagogisista haasteista on toistaiseksi julkaistu muutamia tapaustutkimuksia. Yksi näistä on tutkimus hollantilaista Amsterdam Fashion Instituten (AMFI:n) Reality School -konseptista. Tutkimuksessa hahmotellaan oppimispolkua aloittavasta opiskelijasta syvemmin ajattelevaan muodin ammattilaiseen niin, että kiertotalousymmärrys muodostaa osan ammattitaitoa. Tutkimustietoa löytyy myös esimerkiksi siitä, miten hyötypeliä (serious games) voi hyödyntää kiertotalouden opettamisessa, millaisia oppimistuloksia systeemisen ajattelun suhteen annetulla peliasetelmalla saadaan aikaiseksi insinöörejä opetettaessa ja siitä, miten muotoiluajattelu soveltuu kiertotalouden opettamiseen.

 


Teksin kirjoittaja Annariikka Martikainen osallistuu talkoisiin pyrkimyksellään aloittaa tohtorinopinnot. Aiheena systeemisen ajattelun opettaminen ammattikorkeakouluissa kiertotalouskontekstissa.

 

Kiertotalouden kansainvälisestä agendasta voi lukea lisää täältä:  Ellen MacArthur foundation

Hall N., Velez-Cloby F. 2018, AMFI´s Reality School: A circular economy agenda for fashion education, Art, Design  Communication in Higer Education vol 17 no 1

Whalen K.A., Berlin, C., Ekberg, J., Barletta, I. and Hammersberg, P. 2018,  ‘All they do is win’: Lessons learned from use of a serious game for Circular Economy education. Resources, Conservation & Recycling, 135, pp. 335-345.

KiertotalolousAMK:  https://kiertotalousamk.turkuamk.fi/

Annariikka Martikainen

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *