Asennetta on vaikea mitata, mutta sen puute on helppo havaita
Annica Isacsson ja Henna Heinilä 14.11.2019

Työ tekijäänsä opettaa. Asiakaspalvelua ja asennetta on vaikea opettaa, se opitaan.

Muun muassa tällaisen vastauksen saimme, kun kysyimme Työelämäpedagogiikka-hankkeessa* lähiesimiehiltä, miten nuorten vastavalmistuneiden restonomien ja tradenomien korkeakoulussa hankittu osaaminen vastaa työelämässä tarvittavaa osaamista. Monien lähiesimiesten mukaan asenne on yksi keskeisimmistä työelämätaidoista. Se on asia, mikä kiinnostaa ja puhuttaa työelämää.

Asenne yhdistetään usein osaamiseen. Tieto-taito-asenne -jaottelu on monessa tilanteessa käytetty jäsennys. Oskampin (1991) mukaan asenne voidaan jakaa kolmeen komponenttiin: tietokomponenttiin (kohteeseen liittyvät tiedot, käsitykset, ennakkoluulot ja tiedon luokittelupyrkimykset), tunnekomponenttiin (myönteistä tai kielteistä suhtautumista kohteeseen, asenteen nopea muodostuminen ja hidas muutos) ja yksilön käyttäytymistä kuvastavaan toimialakomponenttiin. Kiistanalaista on se, aiheuttaako muutos yhdessä komponentissa muutosta myös toisessa sekä se, mitkä ovat komponenttien väliset suhteet. Näillä kysymyksillä on merkitystä asenteisiin vaikuttamisen ja opetettavuuden näkökulmasta.

 

Voidaanko asenteita ylipäätään opettaa?

 

Voidaan ajatella, että asennetta ei voi opettaa vaan että se on osa henkilön luonteenpiirrettä, subjektiivinen ja sisäsyntyinen.

Johtamistaidot ja vuorovaikutustaidot ovat osa ihmistä itseään. Niitä on vaikeampi opiskella. Kokemus ja asenne ovat tässä isommassa roolissa kuin koulun opit.

Asenteet voidaan nähdä myös tunteiden peilinä, jolloin tunteet näkyvät toimintoina ja joskus negatiivisena käyttäytymisenä.

Oma-aloitteisuutta tarvitaan, virheitäkin pitää uskaltaa tehdä ja oppia sitä kautta. Esimiehellä ei ole aikaa keksiä ratkaisua jokaiseen asiaan.

Oikeanlaisella asenteella taas viitataan useasti positiiviseen asenteeseen. Positiivinen asenne näkyy usein siinä, että ihminen pyrkii tekemään parhaansa tai ylittämään itsensä.

Oppivat yleensä järjestelmät nopeasti ja digitaidot ovat usein paremmat kuin monella iäkkäämmällä kollegalla. Heillä on hyvä asenne myös opettaa muita näissä asioissa.

 

Hyvällä asenteella pääsee pitkälle

 

Kyselyn mukaan keskeisiä työelämätaitoja asenteen lisäksi ovat muun muassa nöyryys, empatia, toisen rooliin asettuminen, ymmärrys siitä, mikä omassa toiminnassa vaikuttaa mihinkin, omien heikkouksien tunnistaminen ja niiden myöntäminen muille, resilienssi sekä jatkuva oppiminen. Lähiesimiehet peräänkuuluttivat kuitenkin hyvällä asenteella myönteisesti ajattelevia työntekijöitä, sillä optimismin ja positiivisen ajattelun on nähty vaikuttavan työntekijöiden johdonmukaisuuteen, tavoitteellisuuteen ja hyvinvointiin. Asenteella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös sitoutumiseen, työn laatuun ja tehokkuuteen. Positiivista ajattelua voi harjoitella, ja asenne on työelämäkompetenssi siinä missä tieto ja taitokin.

Myönteistä ajattelua voi edistää esimerkiksi antamalla kollegoille positiivista, kehittävää palautetta, sillä tutkitusti muun muassa kollegoiden tuki sekä turvallisuuden ja hyväkysytyksi tulemisen tunne edistävät myös asennemuutosta.


Lähteet:

Oskamp, S. 1991. Attitudes and Opinions. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall

*Opetus ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Työelämäpedagogiikka-hankkeessa toteutettuun ”Skills Mismatch” kyselyyn osallistui neljä yritystä. Kyselyssä selvitettiin, miten työelämässä tarvittavat taidot kohtaavat korkeakouluopinnoissa hankitun osaamisen kanssa.  Kyselyyn vastasi lähiesimiehiä, joilla on alaisinaan vastavalmistuneita tai harjoittelussa olevia restonomeja ja tradenomeja. Lainaukset tekstissä ovat suoria sitaatteja lähiesimiesten vastauksista.

Annica Isacsson ja Henna Heinilä

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *