Osaamispuheen kielipeliä
Kimmo Mäki ja Jani Siirilä 4.12.2019

Millaista on oppiminen ja osaaminen yrityksissä, järjestöissä tai urheiluseuroissa verrattuna oppilaitoksiin ja korkeakouluihin? Jatkuvan oppimisen korostuessa yhä enemmän on koulutuskentän hyvä olla perillä siitä, millaisia osaamisen kehittämisen ratkaisuja on virallisen koulutuskentän ulkopuolella.

Tämän näkökulman innoittamina lähdimme selvittämään, millaiset signaalit ja tunnusmerkit tekevät näkyväksi organisaatiossa tapahtuvaa jatkuvaa oppimista ja osaamista. Millaista osaamisen puhetta organisaatio tuottaa toimijoidensa kautta? Ketkä ovat niitä avaintoimijoita, jotka edistävät ratkaisevissa paikoissa yhteisössä osaamista ja oppimista? Tutkittavat edustavat yrityksiä, järjestöjä ja urheiluseuroja.

Laadullinen PeTy (pedagogisoituva työelämä) -tutkimuksemme on osa OPEKE-hanketta ja opettajankouluttajan työelämäosaamisen kehittämistä. Tutkimuksenaineisto kerättiin elo-marraskuun 2019 aikana.

 

Käytetty kieli – yhteisöllisyyttä ja sääntöjä

 

Tutkimushaastattelujen kautta hahmottuu mielenkiintoinen sanasto osaamisesta ja oppimisesta. Vastaan tuli niin kouluttajalle tuttuja pedagogisia käsitteitä kuin myös yllätyksellisiä yhdistelmiä, käsitehybridejä, jotka vaativat tulkintaa.

Yhteisön ymmärrys, kulttuuri ja suhtautuminen erilaisiin ilmiöihin tulevat näkyväksi niiden kuvaamiseksi käytettyjen käsitteiden kautta. Käytetty kieli on sosiaalista toimintaa, ja kielen oppiminen on oppimista käyttämään kieltä tiettyjen kielipelin sääntöjen mukaan. Filosofi Wittgensteinin mukaan kielipeli on kielen ja niiden toimintojen kokonaisuutta, joihin kieli nivoutuu mukaan”. Kielipelien säännöt ja käytettyjen sanojen merkitykset eivät ole kiinteitä, vaan ne riippuvat käytöstä ja konteksteista. Yhteisöllinen ymmärrys jännitteineen korostuu käytetyissä sanoissa, joista legitimoituu ajan mittaan yleisesti hyväksyttyjä käsitteitä.

Käytetty yhteinen kieli on organisaatiolle elinehto. Schein näkee yhteisen kielen ja käsitteet organisaation sisäisen yhdentymisen liimana. Myös Wittgensteinin mielestä yksilöt voivat käyttää kieltä hieman eri tavoin, mutta sen toimivuus ylipäänsä perustuu sen yhteisyydelle, yhteiselle käytölle.

Tutkimusaineistossamme oli havaittavissa sisäisiä jännitteitä organisaation eri ryhmien välillä. Osaamisella ja oppimisella oli yleisesti hyväksytty asema, jos sitä kuvaavat käsitteet olivat osa liiketoimintastrategiaa ja osaamispuheella oli käytännön sidos. Jos käytetty kieli ei ollut osa kaikkien sosiaalista toimintaa eikä sitä kautta yhteisessä käytössä, se jäi irrallisiksi muovisanoiksi.

Ratkaisevaa on Scheinin kysymys: kuka on sisällä ja kuka ulkopuolella? Käytetyn kielen tulee olla yhteisön jäsenyyden piilevissä oletuksissa, keskeisissä toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa ja avaintoimijoiden sanavarastoissa.

 

Tulkintaa kielipeleistä

 

Haastateltavien käyttämästä osaamisen ja oppimisen kielestä ja käsitteistöstä muodostui pitkiä sanalistoja. Ne kuvaavat tekemisen muotoja, työkaluja, henkilöpositioita sekä kyvykkyysalueita osaamisen prosesseissa. Käytetty kieli muodostaa selkeän yhden pääkäsitteen ja neljä alakäsitettä, joista kolme on kytköksissä toisiinsa.

Kaikkia käytettyjä käsitteitä yhdistää työn kehittämistä edistävä oppiminen. Se varmistaa suoran hyötysidoksen organisaation toiminnan kehittämisen ja osaamiseen sijoitettujen panosten välillä.

”Me määritellään oppiminen tekemisenä. Meitä ei kiinnosta hienot määrittelyt tavoitteista tai taksonomioista. Meidän juttu on se, että mikä on muuttunut valmennuksen jälkeen.”

Yhdessä rakentuvaa osaamista -alakäsite sisältää vahvan yhteistoiminnallisen sävyn. Erilaiset työryhmät ohjataan osaamisen kehittämiseen ristiin pölyttämällä ja uutta yhdessä kehittämällä sekä reflektoimalla. Vertaismentorointi, kotitiimiajattelu, kokemusten vaihtopäivät, ryhmäcoaching, osaamisen kiertotalous ja kompetenssiryhmät kuvaavat yhdessä rakentuvaa osaamista.

Ohjaavalla otteella kehittämistä esiintyi muun muassa käsitteissä one-to-one-keskustelut, mentorointiohjelma, henkilökohtaistaminen, perehdytys ja tutorin valmentava ote. Käytetty kieli sisältää kahden ihmisen välistä sparraamista, ohjaava dialogia ja ohjattavan osaamisen mahdollistamiseen panostavaa tutorointia.

Systemaattista osaamista rakennetaan osaamisen kehittymistä seuraavien ja ohjaavien työkalujen kautta. Sellaisia ovat muun muassa valmennuksen jälkeisen viivästetyn arvioinnin vaikuttavuuden mittari, valmennuspolut, urapolkuajattelu, peilivalmennustyökalut ja tehtäväosamatriisi. Osaamista systemaattisesti edistävät työkalut on pedagogisesti rakennettu ja integroitu luonnollisesi osaksi koko organisaation kehittämistä.

Eniten käsiteperheestä poikkeaa Osaamista kurssittamalla -ratkaisuihin pohjautuva kieli. Osaamista jaetaan tietoiskuin ja kurssittamalla. Sellaiset käsitteet, kuten skypetietoiskut, training-videot ja kurssit kuuluvat usein suorittavan työn kehittämiseen, asiantuntijatyön osaamisen kuuluessa ohjaavan otteen käsitepeleihin.

 

”Kielen puhuminen on osa toimintaa ja elämänmuotoa” – Wittgenstein

 

Käytetty kieli rakentaa tai heikentää yhteisöllisyyttä ja ymmärrystä organisaation sisällä.  Kieltä käytetään aina jossakin tilanteessa. Sanoilla on yhteys toisiinsa ja sosiaalisiin suhteisiin – toiminnan arkeen ympärillämme. Kieli ja arki liittyvät toisiinsa, ilman toista ei ole toista.

Tämä on selkeä viesti myös aineistomme kielipeleissä. Jos osaamisen sanat ja käsitteet ovat osa rakentuvaa arkea, ne ovat myös osa strategiaa toiminnaksi muuttavia työkaluja. Oppimisen mahdollistaminen on silloin myös osa työntekijöiden hyvinvointia ja resilienssiä. Se pärjää sisäisessä kielipelissä.

Entä me korkeakoulutoimijat? Pärjäämmekö me työelämän kielipelissä osaamista edistäen?


Kirjoittajat ovat Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettajat Kimmo Mäki ja Jani Siirilä

 

Lähteitä

Dostal, Robert. 2005. “Wittgenstein and Gadamer: Towards a Post-Analytic Philosophy of Language”. Notre Dame Philosophical Reviews. Verkossa: https://ndpr.nd.edu/news/24813-wittgenstein-and-gadamer-towards-a-post-analytic-philosophy-of-language/

Schein, Edgar,H. 2004. Yrityskulttuuri – selviytymisopas. Tietoa ja luuluja kulttuurimuutoksesta. Suomen Laatukeskus Oy. Tampere.

Wittgenstein, Ludwig. 1999. Filosofisia tutkimuksia (Philosophische Untersuchungen, 1953). Suom. Heikki Nyman. WSOY, Juva.

Kimmo Mäki ja Jani Siirilä

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *