Siirry sisältöön
Koulutussuunnittelu uusiksi ammatillisella toisella asteella

Vanhat ryhmälukujärjestykset eivät mahdollista aitoja yksilöllisiä opintopolkuja.

Kirjoittajat:

Julkaistu : 16.01.2020

Uudistukset ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä haastavat koulutuksen järjestäjiä pohtimaan, miten järjestää tutkintokoulutus uudella tavalla, jotta se vastaisi paremmin jatkuvan haun kautta tulleiden opiskelijoiden tarpeisiin. Nämä haasteet vaativat uutta arkkitehtuuria koulutuksen toteuttamisessa.

Olisi järkevää siirtyä ryhmälukujärjestyksistä opetustarjontaan, jota lähdetään rakentamaan asiakaslähtöisesti kysynnän mukaan. Rakenteen luominen edellyttää usean reunaehdon huomioimista. Aluksi on tunnistettava asiakkaat ja heidän tarpeensa. Joustava aloitus, mahdollisuus tehdä tutkinnon osia sekä opintojen toteutuksen ja keston yksilöllistäminen ovat oleellisia asioita, kun tarjontaa lähdetään rakentamaan.

Ammatilliseen koulutukseen (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) voi hakeutua Opintopolun lisäksi jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Jokainen oppilaitos päättää itse, mitä koulutuksia jatkuvassa haussa on tarjolla ja milloin haku järjestetään. Jatkuvassa haussa voi hakea kuka tahansa, joka haluaa hankkia ammatillisen tutkinnon tai kehittää ammatillista osaamistaan.

Koulutuksen aloittavalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, johon kirjataan yksilölliset osaamisen tunnistamista, tunnustamista, hankkimista, kehittymistä ja osoittamista sekä ohjaus- ja tukitoimia koskevat tiedot. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 2017)

Opiskelija valitsee jatkossa tarjottimia

Opetustarjonnan suunnittelussa kannattaisi pohtia aluksi, montako kertaa uusia opiskelijoita otetaan sisään vuoden aikana ja ovatko aloitukset koko oppilaitoksessa samaan aikaan, esimerkiksi neljä kertaa vuodessa. Haku voi olla jatkuva, mutta sisäänoton ainakin osittain keskitetty malli tehostaa resursseja uusien opiskelijoiden perehdytyksessä. Sovitut aloitukset eivät estä kuitenkaan ottamasta uusia opiskelijoita aloitusten välissä. Oppilaitokseen kannattaa suunnitella opetustarjontaan aloitukset eli opiskelijoiden orientaatio- ja perehdyttämisjaksot, jotka voivat alakohtaisesti vaihdella esimerkiksi kahdesta päivästä neljään viikkoon.

Ammatillinen opetustarjonta kannattaisi rakentaa siten, että opettajat tekevät yhdessä jokaiseen tutkintoon liittyvän ydinainesanalyysin. Työtä jatketaan suunnittelemalla opetustarjonta aina vuodeksi kerrallaan, jolloin opetus koostuisi ydinpäivistä ja oppimisympäristöistä. Opetustapahtumat kytketään järjestelmässä opettajaan, ei ryhmään. Tarjottimien määrä muodostuu alan opiskelijavolyymista ja opetustarjonnan rakenne alakohtaisista tarpeista.

Tarjottimet rakennetaan oppilaitoshallintajärjestelmään alakohtaisista ”puista”, jotka muodostuvat tutkinnon osista ja ydinosaamisista (voi olla nimeltään tuotekortti, moduuli, opintokokonaisuus tms). Tarjotin suunnitellaan ja kootaan esimerkiksi exceliin, johon sijoitetaan päiväkohtaiset tuotteistetut ydinpäivät vaikkapa viikkorakenteella:

koulutussuunnittelu

Kuviossa esimerkki tutkinnon osien sijoittumisesta eri viikonpäiviin. Oppimisympäristöt ovat esimerkiksi opetuskeittiöitä, työsaleja tai asiakaskohteita.

Tarjonta voi toistua kerran vuodessa tai useammin alan opiskelijavolyymista riippuen. Opiskelijan oma lukujärjestys voi muodostua siten, että hän on yhden päivän viikossa ydinpäivässä ja loput käytännön oppimisympäristössä. Työelämässä oppimista ei sijoiteta tarjottimeen, sillä se toteutuu kullakin opiskelijalla yksilöllisesti. Opetustarjonta mahdollistaa näin ollen hyvin erilaisten polkujen toteutumisen.

Resursointi tapahtuu tarjottimen rakenteen mukaan oppilaitoshallintajärjestelmässä. Myös tämä tehdään käänteisesti, sillä vanhan mallin mukaan järjestelmään on laitettu ensin opettajaresurssit ja sitten tehty lukujärjestys. Tarjotinmallissa tehdään ensin opetustarjonta asiakkaille, jonka jälkeen määritellään siihen tarvittavat opetusresurssit sekä tilat ja laitteet.

Blogin toisessa osassa syvennytään siihen, miten opetustarjonnasta rakennetaan opiskelijalle oma yksilöllinen polku ja mitä mahdollisuuksia uusi malli tarjoaa koulutuksen järjestäjälle.

Lähteet:

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017

Opintopolku