Siirry sisältöön
Immersiivinen pedagogiikka käytännössä osa II

Olemme kehittäneet ammatillisen opettajankoulutuksen lähipäiväkäytäntöä suuntaan, jota kutsumme immersiiviseksi pedagogiikaksi.

Julkaistu : 05.02.2020

Tutkiva oppiminen, käänteinen pedagogiika ja valmentava ja ohjaava opettajuus ovat nousseet tärkeiksi käytännön toteutuksen toimintaperiaatteiksi. Käänteinen pedagogiikka korostaa opiskelijan omaa aktiivisuutta ja ryhmän merkitystä dynaamisena ja vuorovaikutteisena oppimisympäristönä, jossa opettaja ohjaa oppijoiden oppimista. (Yarbro ym., 2014). Tavoitteena on itseohjautuvuuden kasvaminen, mutta oppijoita ei jätetä tämän vaatimuksen kanssa yksin (M. Toivola 2019).

Näitä periaatteita noudattamalla valmentava roolimme vahvistui yksilö- ja ryhmäprosessien ohjaamisessa. Henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman ja vertaisryhmätyöskentelyn ohjaamisen rinnalle nousi vertaisryhmän valitseman teeman ympärillä toteutettavan lähipäivän suunnittelun ja toteutuksen ohjaaminen. Emme tarjonneet valmiita ratkaisuja, vaan opimme asioita yhdessä. Koimme, että näin oppimisen pelikenttä avautui tasavertaisena sekä opiskelijoille että meille ohjaajille.

Käytännössä toimimme seuraavasti:

Suunnittelu

  • Nimesimme opettajankoulutuksen kehittymisoppaan tutkimisen ja kehittämisen kohteista yhdeksän teemaa ja loimme ohjeet ja raamit lähipäivien toteuttamiseen.
  • Laadimme vuoden mittaisen aikataulun teemoittain lähipäivistä ja ohjauksesta.
  • Avasimme verkkoympäristön ja sinne teemoille omat kanavat.
  • Suunnittelimme kaksi opettajankoulutuksen aloituspäivää.

Opintojen aloituspäivissä

  • Avasimme opiskelijoille opettajankoulutuksen toteutuksen pedagogiikkaa ja lähipäivien toteutuksen ideaa kehittymisohjelman valossa.
  • Tutkimme lähipäivien teemoja learning cafe -tekniikalla.
  • Jokainen opiskelija valitsi itseään kiinnostavan teeman ja vertaisryhmät muodostuivat teemojen ympärille.
  • Sovittiin, että jokainen opiskelija toimii myös asiantuntijana yhdessä muussa kuin oman vertaisryhmänsä teemassa. Asiantuntijat voivat toimia resurssina lähipäivän suunnittelussa tai olla konkreettisesti mukana lähipäivän toteutuksessa.
  • Vertaisryhmät laativat toimintasuunnitelman, joka sisälsi myös lähipäivän suunnittelun vaiheet.

Vertaisryhmien ohjaus

  • Kahden viikon kuluttua pidimme vertaisryhmien yhteisen työskentelypäivän, jossa kertasimme tavoitteet ja lähipäivän toteuttamisen ohjeet. Tämän jälkeen ryhmät työskentelivät itsenäisesti sekä ohjattuna. Annoimme lähipäivän suunnitteluun ja toteutukseen avuksi seuraavan rungon:
    • Teeman rajaaminen ja lähipäivässä käsiteltävien aiheiden yksilöiminen
    • Ennakkotehtävän laatiminen teemaan liittyen
    • Vähintään yhden digitaalisen välineen käyttäminen päivän aikana
    • Suunnitelma asiantuntijoiden käyttämisestä
    • Oppimisympäristön valinta
    • Arviointisuunnitelma ja -menetelmä lähipäivälle
    • Lähipäivän aikataulu ja pedagoginen käsikirjoitus
  • Vertaisryhmät toimittivat suunnitelmansa lähipäivästä meille hyvissä ajoin ennen päivän toteutusta. Ohjasimme ja annoimme palautetta verkon kautta, verkkopalavereissa ja kasvokkain tapaamisissa.

Lähipäivän toteutus

  • Vertaisryhmä piti lyhyen esittelyn tulevasta lähipäivästä aina edellisen lähipäivän päätteeksi.
  • Vertaisryhmä toimitti ennakkotehtävän verkkoalustalle vähintään kaksi viikkoa ennen päivän toteutusta.
  • Vertaisryhmä toteutti lähipäivän käyttäen apuna erilaisia asiantuntijoita.
  • Päivän ohjelmaan oli vakioitu palautteen kerääminen, toteutuksen arviointi ja ohjaajien tunti. Vertaisryhmä vastasi arvioinnin toteutuksesta ja palautteen keräämisestä. Palaute käsiteltiin yhdessä, jonka jälkeen toteuttava ryhmä teki itsearvioinnin. Tämän jälkeen ohjaajat antoivat palautteen. Arviointi oli kannustavaa ja kehittävää, ja samalla erinomainen oppimistilanne kaikille osapuolille.

Kokeilussa ollaan tällä hetkellä loppusuoralla. Me ohjaajat olemme olleet jännittyneen tyytyväisiä ja innostuneita ja haluamme ehdottomasti jatkaa immersiivisen pedagogiikan kehittämistä lähipäivätyöskentelyssä. Olemmekin koko prosessin ajan tutkineet sitä, mikä on onnistunut ja mitä pitää kehittää. Olemme oppineet hurjasti ja nähneet uskomattomia kokeiluja, joita emme itse olisi keksineet.

Lähteet:

Toivola 2019

Yardbro ym. 2014