Yksilölliset opinnot jokaiselle opiskelijalle
Eija Honkanen 11.2.2020

Jokaisen opiskelijan oppimis- ja valmennuspolku työelämään on yksilöllinen. Yksilöllistä ohjausta tarvitaan, koska ohjauksen lähtökohtana ovat aina opiskelijan kyvyt, tarpeet ja osaaminen.

Ropi on opiskelijana työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa. Hän on aktiivinen nuori, joka harrastaa jalkapalloa. Vapaa-ajallaan hän kuuntelee mielellään musiikkia ja pelaa sekä katsoo elokuvia kavereiden kanssa.

Opiskelijan kanssa mietitään hänen toiveitaan ja tavoitteitaan, jotka liittyvät opintoihin, uraan ja työhön. Ohjauksessa tarkastellaan myös opiskelijan yksilöllisiä mahdollisuuksia ja tapoja oppia sekä sitä, millaisia ympäristöjä oppimisessa tarvitaan.

Ropin tavoitteena on päästä kauppaan töihin. Hänen toiveensa on päästä hyllyttämään ja tekemään töitä varastossa, esim. kuorman purkamista. Tässä hän tarvitsee oppimisympäristökseen aidon työelämän eli kaupan, jossa hän voi tehdä hyllyttämistä ja varastotyötä ohjattuna. Ropi tarvitsee paljon ohjausta, jossa ennakoidaan tekemistä ja tapahtumia sekä opetellaan yhdessä työtehtävät työpaikalla.

Ammatillisessa koulutuksessa osaamisen kehittämisen lähtökohtana on HOKS (henkilökohtainen kehittymissuunnitelma), joka tehdään jokaiselle opiskelijalle. Tässä suunnitelmassa tulee huomioida koko opintopolun eteneminen ja jo opintojen alkuvaiheessa myös urasuunnittelu. Tämä vaikuttaa keskeisesti esim. siihen, millaiseen työpaikkaan opiskelija lähtee työpaikalla tapahtuvan koulutuksen jaksolle, millaisia työtehtäviä hän tavoittelee ja millaista ammattiosaamista hän lähtee työpaikalla kehittämään.

Ropin kanssa sovitaan yhdessä, että hän tavoittelee työpaikkaa kodin lähellä olevasta ruokakaupasta, joka on hänelle asiakkaana tuttu. Hän tuntee henkilökuntaa ja tietää kaupassa olevien tavaroiden paikkoja. Tästä on hyvä lähteä kysymään hänelle oppimisympäristöä ja sopivia työtehtäviä.

Opiskelijalla voi olla ominaisuuksia, jotka vaikuttavat opiskelu- ja työkykyyn. Ne voivat olla jaksamiseen, mielenterveyteen, terveyteen tms. liittyviä ominaisuuksia tai elämäntilanteesta johtuvia asioita. Näiden osalta on hyvä ennakoida, miten, missä ja millä aikataululla opiskelu tapahtuu, millä tavoin valmentaudutaan yhdessä kohti työtä ja työllistymistä sopiviin työtehtäviin.

Ropi osaa toimia itsenäisesti, kun työ, tehtävät ja ympäristö ovat hänelle tuttuja ja toiminnot riittävän rutinoituneita. Oppimisessa Ropi tarvitsee rauhallista ohjausta, aikaa ja toistoja sekä kannustavaa palautetta. Ohjaaja lähtee hänen kanssaan työpaikalle tekemään sopimusta ja on hänen tukenaan ensimmäiset viikot, jolloin opetellaan työtehtäviä. Kolmen ensimmäisen viikon aikana on tavoitteena arvioida yhdessä miten työ sujuu, millainen tuki on riittävää ja miten jatketaan eteenpäin, jotta Ropi työllistyisi.

Lisäksi on hyvä arvioida opiskelijan työkykyä ja jaksamista. Opiskelija tuntee ja osaa monesti arvioida itse omaa jaksamistaan ja kykyjään. Opettaja on rinnallakulkija, joka tukee ja ohjaa opiskelijaa valinnoissa ja jaksamisen arvioinnissa.

Ensimmäisien viikkojen aikana opiskelija ja ohjaaja seuraavat ja arvioivat yhdessä hänen työskentelyään ja jaksamista. Tauot pidetään säännöllisesti, jotta Ropi saa säännöllisesti lepotauot. Yhteinen havainto on, että kaupan työympäristö kuormittaa osin Ropia, koska asiakkaita on paljon. Ratkaisuna Ropi työskentelee myymälän puolella aamupäivisin, jolloin on rauhallisempaa.


Teksti on osa Opitaan työhön yhdessä -hanketta (OPTY ESR 2018-2020). Hankkeessa on tavoitteena parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden siirtymävaiheiden ja koulutuksellisen tasa-arvoa tukevia palveluita. Hankkeessa on kehitetty osatyökykyisten henkilöiden ryhmävalmennusta ja opinnollistettu työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä. Mukana on ollut asiantuntijoita Ammattiopisto Livestä, Vates-säätiöstä, Kehitysvammaliitosta ja Haaga-Helia Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Näiden toimijoiden yhteistyön tuloksena on syntynyt erilaisia oppaita ja videoita liittyen ohjaukseen ja työnantajan kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä selvitys, jossa tarkastellaan osatyökykyisten nuorten työssä tapahtuvaa oppimista.  Kaikki tuotetut ohjaukseen liittyvät materiaalit löytyvät hankkeen sivuilta.

Eija Honkanen

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *