Tutkimus- ja kehittämisperustainen korkeakoulupedagogiikka
Jari Laukia ja Kimmo Mäki 13.2.2020

Ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyys, verkostomaisen vallan voimistuminen, väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen, teknologian sulautuminen kaikkeen sekä talousjärjestelmän suunnan etsiminen on Sitran listaus 2020-luvun megatrendeistä. Yksittäisen trendin tuijottelun sijaan on siirrettävä katse trendien luomaan kokonaiskuvaan, kehotetaan Sitran raportissa. Korkeakouluille kokonaiskuvan hahmottaminen on elinehto, jotta se jatkossakin lunastaa paikkansa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän proaktiivisena kehittäjänä ja tutkijana sekä kouluttajana. Ymmärrys korkeakoulupedagogiikasta on ratkaisevaa menestyksen kannalta.

Korkealaatuinen opetus ja ohjaus sekä oppiminen motivoivat ja innostavat opiskelijoita. Opintojen sujuva eteneminen, tutkintoon valmistuminen ja työllistyminen ovat opiskelijan kannalta keskeisessä asemassa. Parhaimmillaan pedagogiset ratkaisut ovat edistämässä oppijaa kiinnittymään työelämään jo opintojen aikana.

Korkeakoulupedagogiikan elementtejä ovat tutkittu tieto, kriittinen reflektoiva ajattelu ja tulkinnat sekä käytännön työn ilmiöt. Nämä elementit tuottavat ratkaisuja ongelmiin, tuottavat uusia innovaatiota sekä uusia tutkimus- ja kehittämishaasteita. Näin korkeakoulupedagogiikalla on merkittävä rooli yhteiskuntamme kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Kansallinen tavoite on lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden määrää ja tuoda osaamista ja tietoa megatrendien asettamiin vaateisiin ja ongelmien ratkaisemiseen. Siihen tarvitsemme korkeakoulupedagogista älykkyyttä ja osaamista.

Heikkinen ja Kukkonen (2019) kehottavat korkeakouluja omaamaan laajan näkemyksen yhteiskunnallisesta tehtävästään. Tämä sisältää vahvan ymmärryksen ja ratkaisut osaamisen dynaamisuudesta, tutkimuksen käytäntöteoreettisesta ja käytäntökriittisestä otteesta sekä yhteiskunnallisen tehtävänsä näkemistä globaalissa kontekstissa (sisältäen mm. poliittisen ja ekologisen kontekstin).

Korkeakoulupedagogiikalla tulee olla korkeakoulun strategiassa keskeinen asema, sen tulee näkyä johtamistoiminnassa, opiskelijalähtöisenä otteena opetus- ja ohjauskulttuurissa, rakenteellisissa opintoja edistävissä ratkaisuissa, tilakysymyksissä, opettajayhteisön asenteissa ja osaamisessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ytimessä sekä työelämäläheisessä työskentelyssä.

Korkeakoulupedagogiikalle on tyypillistä vahva sidos pedagogisen osaamisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan välillä. Nämä elementit eivät ole toisiaan poissulkevia. Näin ollen korkeakoulupedagogiikassa opettajalta vaaditaan korkeaa osaamista kummallakin alueella. (Mäki, Niinistö-Sivuranta ja Vanhanen-Nuutinen 2019.)

Korkeakoulupedagogiikassa tieto ja toiminta kietoutuvat yhteen. Ajatuksen ja teorian arvo mitataan käytännöissä ja tiedollinenkin oppiminen on taitavan tekemisen oppimista. (Philström 2014.) Tämä sidos tulee näkyväksi korkeakoulussa kolmikantaisella pohjalla opettajan, opiskelijan ja työelämän toimintaverkostoissa. Näissä yhdistyvät niin opetus- ja ohjaus, kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyökin (TKI).

Korkeakouluissa pedagogiikan tulee pohjautua tutkimus- ja kehittämishankkeissa saatuun tietoon ja ratkaisuihin. Tämän lisäksi opetusten sisällöissä sekä oppimisen muodoissa tulee olla vahva yhteistoiminnallinen sidos työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Mitä laadukas korkeakoulupedagogiikka tarjoaa opiskelijoille, työelämälle ja opettajille? Opiskelijat saavat tasokasta opinto- ja uraohjausta, kun he suuntavat osaamistaan opintojen aikana. Opintojen rakenne mahdollistaa monipuolisin pedagogisin ratkaisuin työn, vapaaehtoistyön ja opintojen integroimisen toisiinsa. Opiskelu on tutkinnon saavuttamisen lisäksi oman työn ja osaamisen tutkimista sekä kehittämistä ja sen takuuna ovat osaamisperustaiset koulutusohjelmat.

Työelämä saa oppivan asiantuntijan, jolla on jatkuvan oppimisen valmiudet ja kyky kehittää itsensä lisäksi organisaatiotaan ja toimintaympäristöään panoksellaan. Kehittämisosaamisen lähtökohtana on jo opintojen aikana toimintatavaksi muotoutunut käytännön työn sekä tietoperustan integroiminen ja soveltamien autenttisiin ympäristöihin ja tilanteisiin. Jatkuvan oppimisen kautta työntekijät myös voivat yhdessä korkeakoulun kanssa päivittää osaamistaan.

Opettaja on korkeakoulupedagoginen seitinkutoja. Parhaimmillaan hän luo tietoperustan kautta kehittämis- ja analysointityökaluja oppivalle asiantuntijalle tai asiantuntijaksi opiskelevalle. Hän mahdollistaa työelämän ja opiskelijoiden välille verkoston, jossa opitaan uutta sekä kehitetään ja tutkitaan alaa ja asiantuntijuutta.

Tuoreessa tutkimuksessa (Mäki, Vanhanen-Nuutinen, Mielityinen ja Hakamäki 2019) selvitetään ammattikorkeakoulun opettajien arkisessa työssä toteuttamaa pedagogiikkaa. Tuloksissa korostuivat yhteistoiminnallisuutta ja opiskelijalähtöisyyttä painottavat oppimisnäkemykset, toimintaa ja tietoperustoja integroivat ratkaisut sekä tutkivaa kehittävää työotetta sisältävät menetelmät.

Korkeakoulupedagogiikka on tutkimus- ja kehittämisperustainen!

 

Käytettyjä lähteitä:

Heikkinen Hannu L.T ja Kukkonen Harri 2019. Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna: osaaminen, sivistys ja tiedon intressit. Aikuiskasvatus, 39 (4), 262-275. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88096

Mäki, Kimmo. 2019. Ammattikorkeakoulupedagogiikka – tiedon ja aidon oppimisen rajapinnassa. Teoksessa Hannu Kotila (toim.). Ammatilliseksi opettajaksi. Haaga-Helian julkaisuja 10/2019. ISBN 978-952-7225-32-5. ISSN 2342-2939. Opeke. 81-92.https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Palvelut/Julkaisut/opeke.pdf?userLang=fi

Mäki, Kimmo, Vanhanen-Nuutinen Liisa, Mielityinen Sampo ja Hakamäki Sami-Pekka. 2019. Kiviä ja keitaita II. Ammattikorkeakoulutyömuutoksessa. Haaga-Helian julkaisut 3/ 2019. ISSN: 2342-2920. ISBN: 978-952-7225-42-4. Grano. Helsinki. https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/kivia-ja-keitaita.pdf?userLang=fi

Mäki, Kimmo, Niinistö-Sivuranta Susanna ja Vanhanen-Nuutinen Liisa. 2019. Työ ja korkeakoulu. Yliopistopedagogiikka. Journal of University Pedagogy 2/ 2018. 1.2.2019. ISSN 2242-8070.

https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/02/01/tyo-ja-korkeakoulu/

Philström Sami. Pragmatismi. (julkaistu 26.9.2007, muokattu 12.8.2014) https://filosofia.fi/node/2409

Dufva Mikko. Sitra Megatrendit 2020. https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf


Kirjoittajat ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Jari Laukia ja yliopettaja Kimmo Mäki.

FT, johtaja, Haaga-Helia Ammatillinen Opettajakorkeakoulu

Jari Laukia ja Kimmo Mäki

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *