Siirry sisältöön
Jatkuva oppiminen
Elinikäinen oppiminen muuttuvassa maailmassa

Elinikäinen oppiminen kuuluu kaikille – se on kaikkien ihmisten oikeus, ikään, sukupuoleen, kieleen, ja kulttuuriin katsomatta.

Kirjoittajat:

Julkaistu : 03.03.2020

Ihminen oppii läpi elämänsä. Iso osa oppimisesta tapahtuu muualla kuin formaalissa koulutuksessa. Oppiminen on paitsi kognitiivista myös sosiaalista. Oppiminen tuo hyvinvointia, osallisuutta, innovaatioita ja iloa. Elinikäinen oppiminen kuuluu kaikille – se on kaikkien ihmisten oikeus, ikään, sukupuoleen, kieleen, ja kulttuuriin katsomatta.

Instituutti elinikäiselle oppimiselle

UNESCOn Institute for Lifelong Learning (UIL) on YK:n yksiköistä ainoa, joka on täysin omistautunut elinikäiseen oppimiseen. UIL:n visio inkluusiosta ja tasa-arvosta koulutuksessa on keskeinen YK:n kestävän kehityksen ohjelman, Agenda 2030:n, toteuttamiseksi.

Agenda 2030 -ohjelmassa ovat avainasemassa kestävän kehityksen tavoitteet (sustainable development goals). UIL:n visio onkin, että kaikilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen kestävän kehityksen ja rauhan viitekehyksessä.

UIL:n missio on vahvistaa UNESCOn jäsenmaiden elinikäisen oppimisen valmiuksia, jolloin keskiössä on aikuiskoulutus, jatkuva oppiminen, lukutaito ja non-formaali oppiminen.

UNESCOn käsitys (elinikäisestä) oppimisesta on laajentunut ja muuttunut

Vuonna 1972 UNESCOn pääjohtaja Edgar Faure toi julkaisussa Learning to Be julkaisussa vahvasti esille humanistisen ja eksistentiaalisen näkemyksen oppimisesta. Fauren mukaan oppiminen on henkilökohtainen kehittymisprosessi, jossa jokainen ihminen tavoittelee kehittymistä yksilönä oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Prosessissa kehitytään arvokkaaksi ja merkitykselliseksi, kokonaiseksi yksilöksi.

Vuonna 1996 pääjohtaja Jacques Delors laajensi oppimisen näkemystä julkaisussa The Treasure Within´ käsittäen oppimisen mahdollisuudeksi toteuttaa omaa sisäistä luomispotentiaalista, toimimiseen ja elämisen yhdessä, yhteiskunnassa. Ihmisten pitää siis tulla tietoisiksi paitsi itsestään myös ympäristöstään.

UNESCOn julkaisussa Rethinking Education (2015) näkyvät painokkaasti niin oikeudenmukaisuus, sosiaalinen tasa-arvo, globaali solidaarisuus, kestävä kehitys kuin ilmastokysymyksetkin – sekä myös Agenda 2030. Tämä on humanistisen koulutuksen ”uusi” näkemys oppimisesta, jossa perinteinen humanistinen ajattelu ja näkökulma kohtaavat uuden maailman haasteet.

Espoo – UNESCOn Learning City

Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos näkyvät vahvasti Suomessakin, esimerkiksi Sitran sivistyskäsitteessä (2019) ja Espoon kaupungin toiminnassa. Vuonna 2015 UNESCO palkitsi Espoon siitä, että kaupunki vahvistaa ja edistää:

  • yksilöiden kehittymistä
  • sosiaalista koheesiota
  • taloudellista ja kulttuurista hyvinvointia sekä
  • kestävää kehitystä.

Espoon kaupunki toimii kestävän kehityksen, tasa-arvon ja inkluusion tavoitteiden ja viitekehityksen mukaisesti ainoana Suomessa toimivana UNESCOn Learning City -kaupunkina. Espoo tarjoaa oppimisen mahdollisuuksia kaikkialla ja kaikille. Espoon kaupungin kirjasto esimerkiksi tavoittaa kaikki asukkaat itsepalvelukirjastojen, ostoskeskuksien, ja kirjastobussien avulla. Tapiolan Sinfonietta (Espoon kaupunginorkesteri) tarjoaa ilmaiset liput odottaville vanhemmille edistääkseen tulevien vauvojen luovuutta.

Espoossa toimiva kirjastokoira Pete.

Haasteena työikäisten jatkuva oppiminen

Tulevaisuudessakin näkyy haasteita. Suomessa keskustelua käydään jatkuvan oppimisen uudistuksesta, joka painottuu työikäisten osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin.

Osaamista kehittämällä tuetaan mielekkäitä työuria, hyvää työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta.

On nimittäin ennakoitu, että Suomessa jopa vajaa puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta lähivuosina (KTM 2019).

Annica Isacsson työskentelee tutkimuspäällikkönä Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Hän on ollut vierailevana tutkijana UNESCOn Lifelong learning Institutessa.

Lähteet:

Delors, J. 1996. Learning: the treasure within; report to UNESCO of the International Commission on Education for the Twenty-first Century (highlights)

Faure, E., Herrera, F., Kaddoura, A R, Lopes, H, Petrovski, A V., Rahnema, M, Ward, Frederick C. Learning to be: the world of education today and tomorrow. UNESCO. ISBN:92-3-101017-4, 0-245-51900-7

Learning City Espoo.

KTM (2019) Miksi jatkuvan oppimisen uudistus tarvitaan.

Sitra 2019. Aukkoja sivistyskäsitteessä.

Unesco Institute for Lifelong Learning: annual report 2017 https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000265173

UNESCO (2015). Rethinking education.