Arkiesimerkki tasa-arvo -ja yhdenvertaisuussuunnittelusta ammatillisessa oppilaitoksessa
Ruut Kaukinen, Päivi-Katriina Juutilainen ja Elina Tirinen 20.3.2020

Yhdenvertainen ja antirasistinen oppilaitos on vielä monelta osin utopiaa, mutta sitoutuneella ja jatkuvalla toimintakulttuurin kehittämisellä on mahdollista päästä tilanteeseen, jossa oppilaitoksessa tehdään sekä rakenteellisia että pedagogisia ratkaisuja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.  Stadin ammatti- ja aikuisopistossa on viime vuosien aikana sitouduttu monella tasolla oppilaitoksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Vuodesta 2017 alkaen lakiin tehty lisäys on edellyttänyt oppilaitoksilta tasa-arvosuunnitelmien lisäksi myös yhdenvertaisuussuunnitelmia. Tähän työhön on sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että Opetushallitus antanut resursseja.

Tasa-arvoa ja reformia -hanke on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on vahvistaa tasa-arvotyötä ammatillisessa koulutuksessa. Hanke mahdollistaa osallistavien oppilaitoskäytänteiden kehittämisen yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. (Tasa-arvoa ja reformia -hankesuunnitelma 2018).  Valtakunnallisesti hankkeen toteuttajina olevat ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat keskittyneet tarkastelemaan niin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun vaikuttavuutta kuin työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu on tehnyt hankkeessa syväluotaavaa yhteistyötä muun muassa Stadin ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Jo ennen kyseistä hanketta alkanutta yhteistyötä on jalostettu, ja tasa-arvo ja yhdenvertaisuus onkin tullut näkyviin oppilaitoksen prioriteeteissa merkittävällä tavalla.

 

Esteitä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tiellä

 

Syksyllä 2018 Stadin ammatti- ja aikuisopistossa valmistauduttiin vuonna 2017 tuotetun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman arviointiin ja päivittämiseen. Suomen suurimmassa ammatillisessa toisen asteen oppilaitoksessa haasteita tuo muun muassa ensikielenään muuta, kuin suomea puhuvien opiskelijoiden valtava määrä. Alasta riippuen vaihteluväli on laaja. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon opiskelijoista muuta kuin suomea ensikielenään puhuvia on 10,7%, kun taas toinen ääripää on Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, jossa peräti 93,8 prosentilla opiskelijoista ensikieli on muu, kuin suomi.

On luonnollista, että oppilaitosten rakenteilta ja pedagogisilta prosesseilta edellytetään moninaisuuden lisääntyessä uudelleen tarkastelua muun muassa kielitietoisuuden ja opetuksen sisällön integroinnin näkökulmista.

Uusi ammatillinen koulutus painottaa voimakkaasti työssä tapahtuvaa oppimista. Jotta opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus työpaikoilla tapahtuisi, haastaa se oppilaitoksia viestimään selkeästi arvojaan ja toimintaohjeitaan myös työpaikkaohjaajien suuntaan. Viitaten vuoden 2015 Oikeusministeriön selvitykseen Syrjintä koulutuksessa, opiskelijoiden kokema syrjintä ja häirintä työoppimispaikoilla on todellinen ongelma. Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla ei-valkoisilla nuorilla on erityisiä hankaluuksia edes saada paikkaa työssä oppimiseen. (Syrjintä koulutuksessa 2015.)

Myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen altistuminen syrjinnälle on noussut esiin monissa selvityksissä. Esimerkiksi kouluterveyskyselyn (2019) tulokset osoittavat, että merkittävä osa seksuaalivähemmistöihin kuuluvista opiskelijoista kokee ammatillisessa koulutuksessa syrjintää tai häirintää. Sukupuolien tasa-arvon näkökulmasta pulmallista on, että ammatillinen ohjaus on Suomessa edelleen hyvin sukupuolittunutta (Honkala, S.& kump. 2019). Esimerkiksi lähihoitajiksi ohjattujen somalitaustaisten opiskelijoiden motivaatio-ongelmat saattavat ainakin osittain selvitä sillä, että he opiskelevat alalla, jolle heitä on ohjattu pikemminkin ”synnynnäisen hoivavietin” myytin kuin sisäisen motivaation perusteella (Kurki 2019).

Muutamassa vuodessa Stadin ammatti- ja aikuisopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan oli yhteiskunnallisesta murroksesta sekä ammatillisen koulutuksen reformista johtuen ilmaantunut paljon päivitettävää. Oppilaitoksessa oli vahva tahtotila toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen myös lain minimivaatimusten yli.

 

Tasa-arvoagentit toimeen

 

Stadin ammatti- ja aikuisopisto aloitti turbulenssivaiheen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä ja kokosi henkilökunnasta tasa-arvoagenttien ryhmän. Tasa-arvoagenttien tavoitteena on pitkällä aikavälillä selvittää oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilaa ja toimia johdon tukemana toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisen ja jalkauttamisen mahdollistamisessa oppilaitoksen arkeen. Lukuvuoden 2018-2019 aikana tasa-arvoagentit kokoontuivat kuukausittain. Työskentelyn keskiössä oli tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittäminen. Työskentely fasilitoitiin tutkivan ja kehittävän syklin mukaisena prosessiksi niin, että tässä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä voidaan puhua myös soveltavana tutkimuksena. Seuraava kuva havainnoi, mitä tutkiva ja kehittävä sykli Stadin ammatti- ja aikuisopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa kehittämisen lähtökohtana tarkoittaa.

 

rasismi
Kuva. Tutkiva ja kehittävä sykli tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa.

 

Vuonna 2017 laadittu suunnitelma oli ensimmäinen laatuaan, ja toteutuskin lain edellyttämissä aikarajoissa varsin nopeatempoinen.  Suunnitelman arvioinnissa keskeinen havainto oli, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä on syytä laajentaa muutamien henkilöiden vastuulla olevasta asiasta koko oppilaitoksen yhteiselle agendalle. Laki kehottaa arvioimaan olemassa olevaa suunnitelmaa vuosittain ja päivittämään sitä vähintään kolmen vuoden välein. Tässä käsillä olevassa päivitysvaiheessa Stadin ammatti- ja aikuisopiston tavoitteena oli tuottaa toiminnallinen tasa-arvo -ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka selvitysvaiheessa kuullaan aidosti sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. Osallistavan ja monimenetelmällisesti toteutetun selvityksen lähtökohtana oli tavoite muuttaa toimintakulttuuria aidosti tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi.

Tasa-arvoagenttien ryhmä koostui oppilaitoksen jokaisen viiden kampuksen henkilöstöstä. Tämä mahdollisti sen, että selvitystä voitiin tehdä läpileikkaavasti koko oppilaitoksessa. Perinteisesti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitykseen sisällytetyn opiskelijakyselyn lisäksi, oppilaitoksessa järjestettiin henkilöstön ohjattuja keskustelutilaisuuksia. Lisäksi laaja-alainen henkilöstön koulutusohjelma, Pedaboosteri, käsitteli tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä keskusteluissa, joita tasa-arvoagentit osallistavan havainnoinnin keinoin seurasivat. Vuosittaisen tasa-arvoviikon aikana opiskelijoita osallistettiin kampuksilla toiminnallisilla menetelmillä.  Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä aktiivisesti toimivia opiskelijoita kuultiin myös yhteisissä tapaamisissa. Prosessia fasilitoivat Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat siten, että tasa-arvoagentit saivat myös koulutusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä.

 

Tutkiva ja kehittävä työote tuotti systeemistä kehittämistyötä

 

Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä selvityksessä ilmeni tarve henkilöstön koulutukselle. Pilottikoulutus aloitettiinkin jo ennen kuin tayv-suunnitelmaprosessia oli saatu päätökseen. Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Ekvalita Oy:n yhteistyössä toteuttamat peruskoulutukset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksistä, sekä tiimien toimintakulttuuriin ja pedagogiseen toimintaan liittyvät konsultoivalla otteella toteutetut koulutukset palvelivat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimintatavoitteita. Koulutuksen näyttäytyivät myös merkittävänä aineistona uusien toimintatavoitteiden asettamiseksi. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu on joustava prosessi, jossa onkin hyvä huomioida tutkivan ja kehittävän syklin systeeminen toteutuminen. Asiat eivät tapahdu lineaarisesti.

Prosessinaikainen tavoitteiden ja toimintatapojen uudelleen arviointi oli ajankohtaista myös, kun Opetushallitus julkaisi lokakuussa 2019 uuden oppaan toisen asteen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön. Aineiston analyysia tuki merkittävästi oppaassa esitetyt ajankohtaiset strategiat ja ohjeet tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön. (Honkala, S. ja kump. 2019.)

 

Tasa-arvo – ja yhdenvertaisuussuunnitelma: lain edellyttämä asiakirja arkistossa vai toimintaa ohjaava työväline?

 

Stadin ammatti- ja aikuisopistossa on tässä vaiheessa analysoitu aineistoa ja voidaan todeta, että alustava suunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joiden myötä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö kehittää oppilaitosta. Oppilaitoksen toimintakulttuurin tiedostaminen ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten huomioiminen läpileikkaavasti, on Stadin ammatti- ja aikuisopistossa otettu vakavasti. Siinä, missä tasa-arvoagenteille ja muille aktiivitoimijoille toteutetaan laajaa täydennyskoulutusprosessia, myös koko henkilöstölle suunnattuja koulutuksia on tavoitteena jatkaa. Oppilaitoksen johto on sitoutunut omaan koulutusprosessiin, mikä mahdollistaa oppilaitoksen arvojen ja toimintakulttuurin kriittisen arvioimisen vastaten kysymykseen: Miten oppilaitoksen johto voisi mahdollistaa, että oppilaitos on kaikille turvallinen paikka? Koulutukset tuottavat malleja ja työvälineitä muun muassa siihen, miten oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa voidaan jalkauttaa arkeen poistaen esteet fyysiseltä, psyykkiseltä, sosiaaliselta ja pedagogiselta turvallisuudelta.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu ei ole päätöstään saavuttava prosessi. Se on jatkuva osa oppilaitoksen arkea. Ja siihen tarvitaan kaikkia! Stadin ammatti- ja aikuisopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista vastaava apulaisrehtori Marko Kallio toteaa, että on tärkeää tehdä jatkuvaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä rohkeasti, kannustaen ja mahdollisuuksia antaen.

 

Aineistoja

Honkala, S., Lempinen, M., Nousiainen, K., Onwen-Huma, H., Salo, A. ja R. Vacker. 2019. MUKANA! Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2019:4 Saatavana https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/mukana_tasa-arvo_ja_yhdenvertaisuustyo_toisella_asteella.pdf

Kurki, Tuuli. 2019. Immigrant-ness as (mis)fortune?: Immigrantisation through integration policies and practices in education. University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of EducationDoctoral Programme in Gender, Culture and Society. Saatavilla https://helda.helsinki.fi/handle/10138/294719

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Tasa-arvoa ja reformia hankkeen hankesuunnitelma 2018

Yhdenvertaisuuslaki.https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=yhdenvertaisuuslaki#L2P6


Kirjoittajat: Lehtori Ruut Kaukinen, AOKK, yliopettaja Päivi-Katriina Juutilainen  ja koulutuspäällikkö Elina Tirinen, Stadin ammatti- ja aikuisopisto

Kuva: astudio / Shutterstock.com

Ruut Kaukinen, Päivi-Katriina Juutilainen ja Elina Tirinen

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *