Ohjauksen ja palautteen merkitys korostuvat etäopetuksessa
Jari Laukia 26.3.2020

Opiskelin tekoälyyn liittyvän opintokokonaisuuden etäopiskeluna. Opintokokonaisuus oli täysin autonominen, jolloin oppimistehtävät ja aineistot olivat oppimisalustalla ja ohjelma antoi välittömästi palauteen tehtävistä. Hieman ärsyynnyin, kun vekotin ilmoitti punahehkuisesti yhteen tehtävään antamani vastauksen olleen väärä. Olin ilmoittanut matemaattiseen tehtävään liittyvän tuloksen murtolukuna, kun se olisi pitänyt ilmoittaa desimaalilukuna. Vastaus oli muuten oikein ja luullakseni olin ymmärtänyt käsiteltävän asian, mutta vastaus oli merkitty väärin.

Opiskelijan saama palaute ja ohjaus ovat tärkeitä opintojen etenemisen kannalta. Marianna Polvi  (2015) on gradututkielmassaan tutkinut yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä palautteesta. Opiskelijoiden mukaan palauteen saaminen oli tärkeää. Opintojen edistymistä paransi monipuolinen, henkilökohtainen, kannustava ja rakentava palaute. Opiskelijat halusivat myös ohjeita oppimisen edistämiseksi. Liian vähäinen palaute koettiin ongelmalliseksi. Selvitysten mukaan yliopisto-opiskelijat kokevat usein, että eivät saa riittävästi palautetta opintojen aikana (Räihä, Mankki, Sampala).

Erityisesti nyt kun opetus poikkeusolojen vallitessa toteutetaan etäopetuksena ja kun itseohjautuvuus on yksi koulutuspolitiikan valtajuonne, palautteen ja ohjauksen merkitys oppimisessa korostuu. Opettajan ja opiskelijan välillä tulee olla dialoginen suhde. Palautteen antamisen olisi hyvä olla osa korkeakoulun toimintakulttuuria.  Myös ammatillisen koulutuksen arvioinneissa todetaan ohjauksella ja opiskelijan saamalla palautteella olevan tärkeä osa oppimisessa ja opintojen etenemisessä (esim. Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 2018, IRO). Palaute auttaa oppijaa havaitsemaan sen, mitä osaa ja mitä pitää vielä oppia, sekä omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Mitä on erityisesti hyvä ottaa huomioon ohjauksessa ja palautteen antamisessa etäyhteyksin toteutetussa opetuksessa? Etäopetuksen toteuttamiseen ei ole yhtä oikeaa menetelmää, kuten ei ole muuhunkaan opetukseen. Etäopetusta voidaan toteuttaa itsenäisenä opiskeluna, jolloin osaamisen saavuttamista ja oppimista voidaan seurata eri tavoin ja ohjausta toteuttaa hyvinkin perinteisillä tavoilla kontaktitapaamisissa tai tehtävien palautteessa. Usein käsite etäopetus liitetään tieto- ja viestintätekniikan avulla toteutettavaksi opetukseksi. Opettajan ja opiskelijoiden vuorovaikutus voi tällöin tapahtua samanaikaisesti tai eriaikaisesti. Etäopetusta voivat olla myös oppimisalustoille rakennetut autonomiset opintokokonaisuudet, jolloin alustalle rakennettu ohjelma antaa palautteen ja ohjaa opiskelijaa opinnoissa. Opettaja tällöin ei ole suoranaisesti palautteen antaja, vaan palaute rakennetaan ohjelmaan ja se pitää ottaa erityisesti huomioon opintokokonaisuutta suunniteltaessa.

Palaute ja ohjaus alkavat siis jo opintokokonaisuuden suunnitteluvaiheessa. Opintokokonaisuutta suunniteltaessa on hyvä mahdollistaa ohjauksen ja palautteen antaminen opintojakson aikana. Opiskelija voi saada palautetta opettajan lisäksi myös toisilta opiskelijoilta tai työnantajan edustajilta. Opiskelijalla pitää olla myös mahdollisuus antaa palautetta opettajalle ja muille opiskelijoille. Lisäksi opiskelijalla on hyvä olla etukäteen tieto palautteen ja ohjauksen menetelmistä opintojakson aikana.

Tärkeää on palautteen oikea-aikaisuus ja se, että palaute on perusteltu. Palautteen antamiseen voi rakentaa luottamuksen ilmapiirin, jolloin rakentava, kannustava ja ohjaava palaute on mahdollista. Palaute ei ole pelkää kehumista tai hymistelyä. Kriittiset palautteet voi esittää rakentavasti ja mahdollisuuksien mukaan vaikkapa kysymysten muodossa. Palautteen saaja voi itse miettiä, miten ottaa palautteen huomioon. Palautteessa on tavoitteena tulevaisuus (Lonka 2015). Opettajan työ on ihmissuhdeammatti, jossa tunteet ovat jatkuvasti mukana. Palautteen antamisessa tunteet on syytä pitää taustalla ja keskittyä toimintaan, tuloksiin ja osaamiseen. Toisaalta opetushenkilöstö voi kasvattaa itseään myös ottamaan vastaan palautetta. Tällöin oppiminen tapahtuu tasavertaisen dialogin kautta.

Kirsti Longan (2015, 56) mukaan palaute on kuin lahja: ei ole järkevää miettiä sen antamisen motiiveja vaan kannattaa keskittyä arvostamaan saamaansa lahjaa.

Etäopiskelu vaatii uusia toimintatapoja myös opiskelijoilta. Nummenmaa ja Lehtinen (2012) toteavat, että etäopetuksessa pärjäävät erityisesti opiskelijat, jotka osoittavat minäpystyvyyttä, vastuuntuntoa ja itseohjautuvuutta. Tässä poikkeustilanteessa etäopetuksen piirissä ovat kaikki opiskelijat. Etäopetuksessa vetäytyvä opiskelija voi kuitenkin ehkä helpommin kuin kontaktiopetuksessa jäädä vähemmälle huomiolle ja vähäiselle ohjaukselle. Etäopetuksessa opettajien tulisikin ehkä vielä pontevammin kuin kontaktiopetuksessa kiinnittää huomiota vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa ja ottaa palautteen antamisessa ja ohjauksessa huomioon erilaiset opiskelijat.

Entä opinko minä mitään saamastani välittömästä palautteesta autonomisessa oppimistilanteessa? Palaute oli kyllä sen verran informatiivista, että oivalsin ymmärtäneeni ongelman oikein. Vastauksen merkintätapa vaan oli väärä. Opin lukemaan aineistot ja tehtävät yksityiskohtaisen tarkkaan ja antamaan vastaukset juuri niin kuin niitä pyydettiin. Opintokokonaisuuden opiskelu vaati minulta päättäväisyyttä ja sitoutuneisuutta. Lopulta minun oli opittava arvostamaan ja sietämään välitöntä ja suoraa palautetta. Ehkä meidän opettajien kannattaa toisinaan asettua opiskelijan asemaan myös etäopetuksessa.

 

 

Kirjallisuutta

Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 2018, IRO.

eAMK. Valitse, opi ja erikoistu. Verkkototeutusten latukriteerit 5.12.2017.

Lonka, Kirsti (2015); Oivaltava oppiminen, Otava Helsinki 2015.

Nummenmaa Minna, Lehtinen Erno (2012); Etäopetuksen monet muodot. Turun yliopisto.

Polvi, Marianna (2015); Palauteen merkitys oppimisen edistäjänä yliopisto-opiskelijoiden näkemyksen valossa.

Räihä Pekka, Mankki Ville, Sampala Kristiina (2019); Kirjallisen palauteen merkitys yliopisto-opiskelijalle. Yliopistopedagogiikka 12.8.2019.

FT, johtaja, Haaga-Helia Ammatillinen Opettajakorkeakoulu

Jari Laukia

FT, johtaja, Haaga-Helia Ammatillinen Opettajakorkeakoulu

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *