Siirry sisältöön
Työelämä
Oppilaitosturvallisuutta kehitetään yhteisen kielen ja ymmärryksen kautta

Ymmärtääksemme turvallisuutta paremmin meidän on hyvä pysähtyä turvallisuutta määrittävien käsitteiden äärelle. Yhteinen keskustelu rakentuu jaetun ymmärryksen kautta.

Kirjoittajat:

Jani Siirilä

yliopettaja, vaikuttava ammatillinen pedagogiikka
principal lecturer, engaging vocational pedagogy
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 21.08.2020

Lain mukaan oppilaitosten tulee olla turvallisia oppimis- ja työympäristöjä. Monessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa turvallisuuden uskotaan kuitenkin toteutuvan ilman, että siihen kohdennetaan tosiasiallisia ja riittäviä resursseja (Ranta ja Martikainen 2018). Tällainen toiminta ei voi mahdollistaa turvallista oppimis- ja työympäristöä.

Ymmärtääksemme turvallisuutta paremmin meidän on hyvä pysähtyä turvallisuutta määrittävien käsitteiden äärelle. Yhteinen keskustelu rakentuu jaetun ymmärryksen kautta.

Mitä turvallisuudella tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän näkökulmasta? Opetusalan turvallisuuden kokonaismalli tekee kokonaisuutta hyvin näkyväksi. Mallissa turvallisuuden osa-alueita ovat vaativien tilanteiden ennakointi, tilannehallinta, jälkihoito ja yhteisesti jaettu oppiminen toiminnan kehittämiseksi (Teperi ym. 2018, 85.)

Ennakoinnilla tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joita oppilaitoksissa voidaan toteuttaa turvallisuuden kehittämiseksi, jotta mahdolliset riskit tunnistetaan varhain ja seuraukset olisivat mahdollisimman pieniä. Onnistunutta turvallisuuden johtamista toteutetaan ennakoiden pelkän reagoinnin sijasta. Ennakointi onkin kaikkein tärkein osa-alue turvallisuuden johtamisessa. Se tarkoittaa sitä, että oppilaitoksella on tehtynä tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet. Lisäksi se tarkoittaa turvallisuusosaamisen säännöllistä harjoittelua ja kehittämistä.

Poikkeamatilanteen hoidolla tarkoitetaan toimintaa silloin, kun turvallisuuspoikkeama on jo toteutunut ja tilannetta pyritään hallitsemaan. Turvallisuuspoikkeamalla tarkoitetaan toteutunutta riskiä, kuten tapaturmaa tai uhkatilannetta. Ennakoinnissa laaditut suunnitelmat ja osaaminen tulevat käytäntöön, jolloin siihen laitettu panostus näkyy poikkeamatilanteen hoitamisessa.

Jälkihoidolla tarkoitetaan erilaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan palautumista normaalitilaan poikkeamatilanteen jälkeen. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi poikkeamatilanteesta toipuminen, henkinen tuki, poikkeaman raportointi ja mediaviestintä. (OPH 2020.) Jälkihoidon tarkoituksena on myös toimia välineenä, jolla voidaan arvioida tapahtunutta poikkeamaa sekä kehittää turvallisuusjohtamista.